✟ 23.9.2017
Lepää rauhassa ♥
Lepää rauhassa ♥
rakennekuva © VRL-04373, ravikuva © Cherie (CC BY-NC 2.0),
viimeinen ratsastuskuva © Fiktio kuvat saa suuremmaksi klikkaamalla niitä! Tuikun Valo on virtuaalihevonen |
KTK-II, SLA-II, YLA1, ERJ-II, KRJ-I
Tuikun Valokutsumanimeltään "Valo"
Suomenhevostamma rautias, 157cm VH15-018-1674 syntynyt 10.08.2015 Suomessa 20-vuotias (3-vuotias 10.9.2015) yleispainotus / vaativa B, 100cm kasvattaja Tuikun Talli omistaa Sippe (VRL-13703) / Nuppulanharju 20.09.2015 KTK-II palkittu pistein 70 20.12.2016 SLA-II palkittu pistein 77,75 Leveähkösti liittynyt kaula, pystynpuoleinen lapa. Pitkähkö avo runko, pitkähkö jyrkähkö lautanen. Supistuneet etusääret, takasissa pystyhköt lyhyehköt vuohiset. 30.03.2017 YLA1 palkittu pistein 97,5 31.03.2017 ERJ-II palkittu pistein 98,5 15.08.2017 KRJ-I pistein 106,75 Tuikun Valo, tutummin Valo, on herkkä ja reipas suomenhevonen. Liian kovakouraisesta käsittelystä tamma vetää yllättävän äkkiä herneen sieraimeensa, ja sen lepyttelyyn kuluukin sitten pahimmillaan pussillinen porkkanoita ja pari päivää. Valo ilmaisee tyytymättömyytensä varsin selkeästi - se ei anna kiinni laitumelta, kääntää karsinassa takapuoltaan ja ratsastaessa mistään ei tule yhtään mitään. Kun tammaa on omasta mielestään kohdeltu riittävän hellävaraisesti, on se kuitenkin erittäin mukava hevonen, niin maasta kuin selästä käsin.
Hoitaessa Valo ei järjestä kummempia kohtauksia, joskin sen harjaaminen irti karsinassa on hankalaa tamman uteliaisuuden vuoksi. Se jaksaisi kiertää kehää perässäsi varmasti vaikka monta tuntia tutkimassa taskujasi, hiuksiasi ja harjausvälineitä, joten Valo hoidetaankin yleensä käytävällä kiinni. Varustaminen sujuu tamman kanssa helposti - se ei nosta päätään kattoon suitsiessa, pullista vatsaansa satulavyötä kiristäessä tai nostele jalkojaan suojia asetellessa. Ainoastaan pesu ei ole Valon lempipuuhia, kuten ei veden kanssa lotraaminen yleensäkään. Taluttaessakin neitimme kiertää vesilätäköt kaukaa, ja sateessa ulkoileminen ei ole yhtään kivaa - tästä kertovat usein lurpallaan olevat korvat ja käveleminen hankalan oloisesti pää kallellaan. Ratsastaessa Valon kuskilta vaaditaan vakaata kättä, tasaista istuntaa sekä hyvin pieniä ja selkeitä apuja. Tamma on erittäin reipas ja ehkä vähän kuumakin, joten ratsastajan täytyy osata rauhoitella sitä mutta samalla kuitenkin ratsastaa riittävästi myös eteen. Käynti vapain ohjin on Valon kanssa helppoa sillä tamma kyllä kävelee, mutta kun ohjat otetaan käteen, se helposti jännittyy ja alkaa tikittää pienin, lyhyin askelin. Esteillä Valo kuumuu entisestään, mutta oikeanlainen ja hevosen tunteva ratsastaja saa sen kyllä pysymään hanskassa. Kuskin ei kannata jäädä himmailemaan vauhtia liikaa, sillä siitä tamma vain hermostuu. Valolla on esteillä hyvä tekniikka ja se hyppää miellyttävän pehmeästi, joten korkeammatkaan esteet eivät sen kanssa tunnu hirvittäviltä. Kilpailuissa tammalla ei kuitenkaan olla hypätty metriä suurempia luokkia, juurikin kuumumisen vuoksi. Valo on tarkka ponnistuspaikoista, ja huonolla tiellä se voi kieltää helposti. Maastossa Valo on varma ratsu kaverin kanssa, mutta yksin ollessaan se saattaa jäädä kyttäilemään pusikoissa lymyäviä mörköjä. |
Sukutaulu:
Sukulaisten saavutukset merkitty sukutaulussa vain kolmanteen polveen asti!
iii. Fiktion Remuri
iie. Muiston Kotkansiipi
iei. Hetken Kaihomieli
iee. Rajattoman Ruustinna
|
eii. Fiktion Meriitti
eie. Vaapukan Vieno
eei. Vaapukan Miska
eee. Vaapukan Katina
|
isälinja: Vaniman Tuukkeli - Muiston Tuurihaukka - Fiktion Remuri - Metsäkartanon Rubrik - Metsäkartanon Thor - Magnolian Kulta - Magnolian Karpaasi - Rimurin Lento (8)
emälinja: Vaapukan Valkopurje - Vaapukan Katiska - Vaapukan Katina - Vaapukan Melia - LNA Pampula - Purppuran Tuliharja - Tempperamentti (7)
emälinja: Vaapukan Valkopurje - Vaapukan Katiska - Vaapukan Katina - Vaapukan Melia - LNA Pampula - Purppuran Tuliharja - Tempperamentti (7)
4. polvi
iiii. Metsäkartanon Rubrik KTK-III, KRJ-I, SV-II
iiie. VIR MVA Ch Steekin Valetta KTK-II, KRJ-I iiei. UK Kahlekuningas KTK-II, KRJ-I, KERJ-II, SLA-I, jälkeläisluokka C iiee. Suhinan Taivaallinen KTK-III ieii. Arvolaakson Oodi KRJ-II, SLA-II ieie. Arvolaakson Kuurankukka KRJ-II, SLA-II, SV-I ieei. VIR MVA Ch Haavelaakson Kelmi KTK-II, KRJ-I, SLA-II, YLA2, jälkeläisluokka C ieee. Viehättävän Resiina KTK-III, EV-I |
eiii. VIR MVA Ch Metsäkartanon Manaus KTK-II, KRJ-I, SV-I
eiie. Lakean Lumimarja KRJ-II, SLA-II, YLA2 eiei. VIR MVA Ch Kauhukakara KTK-II, KRJ-III, ERJ-III eiee. Sannin Virma SLA-II, YLA2 eeii. VIR MVA Ch Raadelman Yksinolla SUP-V, KRJ-I, ERJ-II, SLA-I*, YLA1 eeie. Ch Vaapukan Milja KTK-III, KRJ-II, YLA2 eeei. Raadelman Käppänä KTK-II, YLA2, KRJ-III, ERJ-II eeee. VIR MVA Ch Vaapukan Melia KTK-II, KRJ-III, YLA3 |
Jälkeläiset:
o. Nupun Rovasti s. 13.07.2016 i. Turmeltajan Roomeo
t. Nupun Varpu s. 22.09.2016 i. Moon Taikuri
o. Nupun Ukonvirva s. 02.11.2016 i. Kalman Kaamea Morso
o. Nupun Velmeri s. 11.11.2016 i. Fiktion Hermes
o. Nupun Aavekuningas s. 14.02.2017 i. Moon Aavekapteeni
t. Nupun Varpu s. 22.09.2016 i. Moon Taikuri
o. Nupun Ukonvirva s. 02.11.2016 i. Kalman Kaamea Morso
o. Nupun Velmeri s. 11.11.2016 i. Fiktion Hermes
o. Nupun Aavekuningas s. 14.02.2017 i. Moon Aavekapteeni
Kilpailukalenteri:
46 KRJ-sijoitusta
23.01.2016 Kutsu, Vaativa B = 1/30
18.01.2016 Kutsu, Vaativa B = 3/30 15.01.2016 Kutsu, Vaativa B = 1/30 15.01.2016 Kutsu, Vaativa B = 5/30 20.12.2015 Kutsu, Vaativa B = 3/40 15.12.2015 Kutsu, Vaativa B = 3/30 12.12.2015 Kutsu, Vaativa B = 4/40 08.12.2015 Kutsu, Vaativa B = 3/30 06.12.2015 Kutsu, Vaativa B = 6/40 26.11.2015 Kutsu, Vaativa B = 4/30 25.11.2015 Kutsu, Vaativa B = 3/30 15.11.2015 Kutsu, Vaativa B = 1/50 12.11.2015 Kutsu, Vaativa B = 5/50 11.11.2015 Kutsu, Vaativa B = 2/50 08.11.2015 Kutsu, Vaativa B = 1/50 02.11.2015 Kutsu, Vaativa B = 5/50 19.11.2015 Kutsu, Vaativa B = 2/50 18.11.2015 Kutsu, Vaativa B = 4/50 16.11.2015 Kutsu, Vaativa B = 1/50 13.11.2015 Kutsu, Vaativa B = 2/50 12.11.2015 Kutsu, Vaativa B = 2/50 12.11.2015 Kutsu, Vaativa B = 4/50 11.11.2015 Kutsu, Vaativa B = 5/50 10.11.2015 Kutsu, Vaativa B = 4/50 09.11.2015 Kutsu, Vaativa B = 4/50 07.11.2015 Kutsu, Vaativa B = 7/50 05.11.2015 Kutsu, Vaativa B = 2/50 03.11.2015 Kutsu, Vaativa B = 6/50 01.11.2015 Kutsu, Vaativa B = 3/50 01.11.2015 Kutsu, Vaativa B = 1/50 31.10.2015 Kutsu, Vaativa B = 6/50 30.10.2015 Kutsu, Vaativa B = 5/50 27.10.2015 Kutsu, Vaativa B = 4/50 27.10.2015 Kutsu, Vaativa B = 3/50 25.10.2015 Kutsu, Vaativa B = 2/50 15.09.2015 Kutsu, Vaativa B = 5/47 10.09.2015 Kutsu, Vaativa B = 4/30 09.09.2015 Kutsu, Vaativa B = 3/30 08.09.2015 Kutsu, Vaativa B = 2/30 08.09.2015 Kutsu, Vaativa B = 1/30 07.09.2015 Kutsu, Vaativa B = 1/30 06.09.2015 Kutsu, Vaativa B = 1/30 05.09.2015 Kutsu, Vaativa B = 1/30 03.09.2015 Kutsu, Vaativa B = 2/30 03.09.2015 Kutsu, Vaativa B = 1/30 02.09.2015 Kutsu, Vaativa B = 1/30 |
58 ERJ-sijoitusta
10.11.2015 Kutsu, 100cm = 1/30
08.11.2015 Kutsu, 100cm = 2/30 05.11.2015 Kutsu, 100cm = 1/30 05.11.2015 Kutsu, 100cm = 2/30 05.11.2015 Kutsu, 100cm = 6/40 04.11.2015 Kutsu, 100cm = 4/40 02.11.2015 Kutsu, 100cm = 5/30 02.11.2015 Kutsu, 100cm = 4/30 02.11.2015 Kutsu, 100cm = 4/30 02.11.2015 Kutsu, 100cm = 3/30 01.11.2015 Kutsu, 100cm = 3/30 31.10.2015 Kutsu, 100cm = 4/30 31.10.2015 Kutsu, 100cm = 5/30 31.10.2015 Kutsu, 100cm = 5/30 27.10.2015 Kutsu, 100cm = 4/30 26.10.2015 Kutsu, 100cm = 4/30 16.09.2015 Kutsu, 100cm = 5/30 15.09.2015 Kutsu, 100cm = 4/30 14.09.2015 Kutsu, 100cm = 2/39 12.09.2015 Kutsu, 100cm = 1/32 12.09.2015 Kutsu, 100cm = 5/39 12.09.2015 Kutsu, 100cm = 3/30 08.09.2016 kutsu, 100cm = 4/30 11.09.2016 kutsu, 100cm = 5/30 11.09.2016 kutsu, 100cm = 2/30 11.09.2016 kutsu, 100cm = 5/30 12.09.2016 kutsu, 100cm = 5/30 14.09.2016 kutsu, 100cm = 1/30 14.09.2016 kutsu, 100cm = 3/30 15.09.2016 kutsu, 100cm = 1/26 15.09.2016 kutsu, 100cm = 4/30 16.09.2016 kutsu, 100cm = 2/28 16.09.2016 kutsu, 100cm = 4/27 17.09.2016 kutsu, 100cm = 5/26 17.09.2016 kutsu, 100cm = 3/27 17.09.2016 kutsu, 100cm = 3/28 18.09.2016 kutsu, 100cm = 5/30 18.09.2016 kutsu, 100cm = 5/30 18.09.2016 kutsu, 100cm = 3/26 18.09.2016 kutsu, 100cm = 4/27 19.09.2016 kutsu, 100cm = 1/30 19.09.2016 kutsu, 100cm = 4/30 19.09.2016 kutsu, 100cm = 1/30 20.09.2016 kutsu, 100cm = 1/27 21.09.2016 kutsu, 100cm = 5/30 24.09.2016 kutsu, 100cm = 1/30 24.09.2016 kutsu, 100cm = 2/26 26.09.2016 kutsu, 100cm = 4/30 27.09.2016 kutsu, 100cm = 5/30 28.09.2016 kutsu, 100cm = 5/30 30.09.2016 kutsu, 100cm = 3/30 01.10.2016 kutsu, 100cm = 2/40 03.10.2016 kutsu, 100cm = 6/40 04.10.2016 kutsu, 100cm = 4/40 10.10.2016 kutsu, 100cm = 1/40 12.10.2016 kutsu, 100cm = 4/30 12.10.2016 kutsu, 100cm = 1/30 20.10.2016 kutsu, 100cm = 2/30 |
Valmennukset & päiväkirja:
1.12.2016 kuulumisia +100 sanaa, kirjoittanut omistaja
Jonkin aikaa sitten Valon kilpaura saatiin päätökseen, ja tämän jälkeen tamma teki pari varsaa. Nyt olemme kuitenkin aloittaneet tiiviin treenaamisen laatuarvosteluja varten, ja alkuvuoden aikana meidän olisikin tarkoitus osallistua kaikkiin tavoitteeksi ottamiimme tilaisuuksiin. Ensimmäisenä suuntaamme Suomenhevosten laatuarvosteluun, joka järjestetään tämän kuun aikana. Laatuarvostelujen jälkeen Valolla on tarkoitus teettää vielä yksi tai kaksi varsaa, jotka ainakin ennakkosuunnitelmien mukaan ovat menossa myyntiin - onhan meillä Valon tytär Varpu jo kotona kasvamassa!
Valo on ollut hyvän tuntuinen ratsastaa, ja tullut päivä päivältä paremmaksi. Sillä hypätään pari kertaa viikossa, pari kertaa treenataan sileällä ja suunnilleen kerran käydään maastossa puksuttelemassa. Sileällä Valoa ollaan saatu maltillisemmaksi ja mukavammaksi ratsastaa, ja tämä on heijastunut myös esteiden puolelle. Kyllähän tamma edelleen kuumuu, mutta pysyy nyt selvästi aiempaa paremmin hanskassa.
22.11.2016 kouluvalmennus +200 sanaa, kirjoittanut tallin valmentaja Tuija Vuori (Sippe)
Valo ravasi keskiympyrällä ratsastajansa Sipen kanssa, minä latelin ohjeita ringin keskellä. Valo pärskähteli tyytyväisenä ja liikkui varsin mukavan näköisesti. "Tosi hyvä, nostahan vielä laukka ennen ku otat jalkkarit pois!" huikkasin Sipelle. Tämä istui pariksi askeleeksi harjoitusraviin ja nosti laukan siististi, ilman ylimääräisiä nyppimisiä suusta tai muuta. Valo otti ensimmäiset askeleet turhankin lennokkaasti, mutta ratsastaja sai pian palautettua tamman hallintaan. Ratsukko laukkasi muutaman kierroksen molempiin suuntiin, ennen kuin siirtyi hetkeksi käyntiin ja palasi uralle.
Seuraavaksi harjoitukseksi olin ajatellut vähän vastalaukkaa loivalla kiemurauralla, ilman jalustimia. Toinen pitkä sivu kevenneltäisiin normaalisti, päädyssä kiemurauran jälkeen saisi kävellä ympyrän. "Nosta vaan laukka sieltä, ja kato tarkasti et nousee nimenomaa vasta eikä myötä!" ohjeistin Sippeä seuratessani samalla tarkasti katseellani juuri kulmaan kävelevää ratsukkoa. Vastalaukka nousi napakasti, ja Sippe ohjasi Valon kiemuralle. Ensimmäisessä kaarteessa hevonen hieman sekosi jaloissaan ja laukkasi muutaman askeleen ristilaukkaa, ennen kuin ratsastaja korjasi virheen. Loppuosa tehtävästä sujui hyvin, ja kulmassa Sippe siirsi hevosensa käyntiin. Ratsukko käveli pääty-ympyrän, ja ravasi mukavan letkeästi pitkän sivun. Tehtävää toistettiin vielä joitakin kertoja kumpaankin suuntaan, ja suoritukset paranivat kerta kerralta.
Lopuksi Sippe vielä ravaili Valolla hetken vähän pidemmin ohjin, jotta tamma sai venyttää kaulaansa alas. Samalla kertasin ratsastajalle valmennuksen kulkua ja kerroin "kotiläksyjä", joita voisi harjoitella itsenäisesti. Ravailujen jälkeen ratsukko lähti vielä kauniin talviseen maisemaan kävelemään loppukäynnit maastossa.
Valo ravasi keskiympyrällä ratsastajansa Sipen kanssa, minä latelin ohjeita ringin keskellä. Valo pärskähteli tyytyväisenä ja liikkui varsin mukavan näköisesti. "Tosi hyvä, nostahan vielä laukka ennen ku otat jalkkarit pois!" huikkasin Sipelle. Tämä istui pariksi askeleeksi harjoitusraviin ja nosti laukan siististi, ilman ylimääräisiä nyppimisiä suusta tai muuta. Valo otti ensimmäiset askeleet turhankin lennokkaasti, mutta ratsastaja sai pian palautettua tamman hallintaan. Ratsukko laukkasi muutaman kierroksen molempiin suuntiin, ennen kuin siirtyi hetkeksi käyntiin ja palasi uralle.
Seuraavaksi harjoitukseksi olin ajatellut vähän vastalaukkaa loivalla kiemurauralla, ilman jalustimia. Toinen pitkä sivu kevenneltäisiin normaalisti, päädyssä kiemurauran jälkeen saisi kävellä ympyrän. "Nosta vaan laukka sieltä, ja kato tarkasti et nousee nimenomaa vasta eikä myötä!" ohjeistin Sippeä seuratessani samalla tarkasti katseellani juuri kulmaan kävelevää ratsukkoa. Vastalaukka nousi napakasti, ja Sippe ohjasi Valon kiemuralle. Ensimmäisessä kaarteessa hevonen hieman sekosi jaloissaan ja laukkasi muutaman askeleen ristilaukkaa, ennen kuin ratsastaja korjasi virheen. Loppuosa tehtävästä sujui hyvin, ja kulmassa Sippe siirsi hevosensa käyntiin. Ratsukko käveli pääty-ympyrän, ja ravasi mukavan letkeästi pitkän sivun. Tehtävää toistettiin vielä joitakin kertoja kumpaankin suuntaan, ja suoritukset paranivat kerta kerralta.
Lopuksi Sippe vielä ravaili Valolla hetken vähän pidemmin ohjin, jotta tamma sai venyttää kaulaansa alas. Samalla kertasin ratsastajalle valmennuksen kulkua ja kerroin "kotiläksyjä", joita voisi harjoitella itsenäisesti. Ravailujen jälkeen ratsukko lähti vielä kauniin talviseen maisemaan kävelemään loppukäynnit maastossa.
27.09.2016 kouluvalmennus +400 sanaa, valmentajana R.
Tuttu ratsukko eilisen jäljiltä asteli maneesin viileistä ovista, ja taas valtava varaanimme vaelsi maneesin halki jalkoihini kuin koira. Suloisin lisko-otuksemme. Tuttu hevonenkin kipitti pitkin maneesin uraa nuolen lailla, Sipen yrittäessä istunnallaan rauhoitella kuumana käyvää hevosta.
Aloitimme heti alkukäynneistä ratsastamaan hevosta rennommaksi. Ratsastajan tuli ensin pitkin ohjin asettaa kulmissa ja painoavuilla tehdä ympyröitä. Hevonen kuunteli, mutta kääntyi vähän miten sattui. Ohjien ottaminen kevyelle ja huomaamattomalle tuntumalle tuntui olevan tammalle liikaa, ja se alkoi kipittää jännittyneenä kuin jänis. Haimme taas reippaassa käynnissä niskaa rennoksi asettamalla tammaa sisälle ja ulos kevyesti suorilla linjoilla sekä ympyrän kaarissa. Hevonen taipui hyvin Sipen avuista lopulta hienosti.
Tänään treenasimme koottuja askeleita, joten haimme heti alkukäynneissä hevosen liikkuvuutta eteenpäin pohkeesta ja palautumista pidätteestä. Hevonen puski eteenpäin, mutta liikkui kuitenkin suhteellisen hyvin. Hetken haimme hevosta enemmän ja enemmän avuille, kunnes tamma pian alkoi myötäämään niskasta hetkittäin. Vaikka hevonen kiiti kuin nuoli, kokoaminen oli hyvää treeniä. Käynnissä Valo liikkui vähän laahaavasti, mutta Sippe sai pidettyä hevosen pään rennosti luotiviivalla. Pitkillä sivuilla haettiin koottua askelta, eli kunnolla eteenpäin. Hevonen pysyi ratsastajan avuilla ja liikkui mukavasti eteenpäin harppoen. Toisessa suunnassa Valo oli aluksi hieman kankea, mutta hetken jumppailun jälkeen se vetristyi. Ratsastaja sai omatoimisesti tehdä ympyröitä, pysähdyksiä ja muuta sinne tänne.
Ravissa hevonen lähti aluksi eteenpäin kuin raketti. Volttien sijasta tehtiin ympyröitä aina päädyssä sekä keskelle pitkää uraa. Sippe sai kokoajan rauhoitella Valoa ja etenkin, kun kokoamisessa haetaan eteenpäin menoa, se ei varmasti ollut hevoselle ongelma. Tamma tuli niska korkealla eteenpäin. Hetken suorien linjojen ja jumppailun jälkeen kokoamista haettiin lävistäjillä. Aluksi meno ei näyttänyt mitenkään lupaavalta, kun hevonen puri kiinni kuolaimeen ja tuli miten tuli. Pyysin rennompaa istuntaa, etteivät jalat puristaisi sekä reilusti omien vatsalihasten käyttöä, muuten ratsastajan tuli luonnollisesti pysyä rentona. Kädet ylös ja katse pitkänä. Hetken jumppailun ja kiroamisen sekä pienen pukin jälkeen hevonen alkoi nousta edestä, polkea kunnolla alleen ja kulki kauniisti niska korkealla kuin kruunu. Kehuimme ja hyvien suoritusten jälkeen nollasimme tilanteen antamalla pitkät ohjat.
Hetken rennomman kävelyn jälkeen otettiin aluksi vähän käyntiä. Hevonen liikkui kevyesti luotiviivalla takaosaa käyttäen ja ravissa vähän rennommin. Ensimmäinen laukannosto oli kuin helvetti. Valo pamahti eteen, vaikka kuinka pidätti ja otti muutamat pöllöilypukit. Hevonen haettiin takaisin rennoksi kiroamisen kautta, mutta päättäväisesti Sippe ei antanut tammansa enää rynniä. Aluksi laukattiin isolla keskiympyrällä hakien vauhtipeliin tasaisempaa tempoa. Samalla kuitenkin ajatusta enemmän eteen, jotta hevonen nousisi edestä ja polkisi takaa kunnolla alleen. Myös Valolla lihakset näyttivät olevan kovassa käytössä. Kevyen ravin kautta vaihdettiin suunta ja samalla rauhoiteltiin vauhtihirmua. Tovin rauhoituksen jälkeen otettiin uusi hillitty hieno laukannosto ja muutamat kootut laukat lävistäjällä.
Tiivistettynä, hyvinhän se Valo liikkui, könttäiseksi suomalaiseksi etenkin! Etuosa keveni ja nousi, takaosa laski ja hevonen polki alleen. Niska nousi korkealle kuin ratsulla olisi ollut kruunu päässä. Valmennuksen lopulla Sippe siis sai Valon liikkumaan todella upeasti eteenpäin. Vauhdikkaat suomalaiset ovat aina mukavia valmentaa!
Tuttu ratsukko eilisen jäljiltä asteli maneesin viileistä ovista, ja taas valtava varaanimme vaelsi maneesin halki jalkoihini kuin koira. Suloisin lisko-otuksemme. Tuttu hevonenkin kipitti pitkin maneesin uraa nuolen lailla, Sipen yrittäessä istunnallaan rauhoitella kuumana käyvää hevosta.
Aloitimme heti alkukäynneistä ratsastamaan hevosta rennommaksi. Ratsastajan tuli ensin pitkin ohjin asettaa kulmissa ja painoavuilla tehdä ympyröitä. Hevonen kuunteli, mutta kääntyi vähän miten sattui. Ohjien ottaminen kevyelle ja huomaamattomalle tuntumalle tuntui olevan tammalle liikaa, ja se alkoi kipittää jännittyneenä kuin jänis. Haimme taas reippaassa käynnissä niskaa rennoksi asettamalla tammaa sisälle ja ulos kevyesti suorilla linjoilla sekä ympyrän kaarissa. Hevonen taipui hyvin Sipen avuista lopulta hienosti.
Tänään treenasimme koottuja askeleita, joten haimme heti alkukäynneissä hevosen liikkuvuutta eteenpäin pohkeesta ja palautumista pidätteestä. Hevonen puski eteenpäin, mutta liikkui kuitenkin suhteellisen hyvin. Hetken haimme hevosta enemmän ja enemmän avuille, kunnes tamma pian alkoi myötäämään niskasta hetkittäin. Vaikka hevonen kiiti kuin nuoli, kokoaminen oli hyvää treeniä. Käynnissä Valo liikkui vähän laahaavasti, mutta Sippe sai pidettyä hevosen pään rennosti luotiviivalla. Pitkillä sivuilla haettiin koottua askelta, eli kunnolla eteenpäin. Hevonen pysyi ratsastajan avuilla ja liikkui mukavasti eteenpäin harppoen. Toisessa suunnassa Valo oli aluksi hieman kankea, mutta hetken jumppailun jälkeen se vetristyi. Ratsastaja sai omatoimisesti tehdä ympyröitä, pysähdyksiä ja muuta sinne tänne.
Ravissa hevonen lähti aluksi eteenpäin kuin raketti. Volttien sijasta tehtiin ympyröitä aina päädyssä sekä keskelle pitkää uraa. Sippe sai kokoajan rauhoitella Valoa ja etenkin, kun kokoamisessa haetaan eteenpäin menoa, se ei varmasti ollut hevoselle ongelma. Tamma tuli niska korkealla eteenpäin. Hetken suorien linjojen ja jumppailun jälkeen kokoamista haettiin lävistäjillä. Aluksi meno ei näyttänyt mitenkään lupaavalta, kun hevonen puri kiinni kuolaimeen ja tuli miten tuli. Pyysin rennompaa istuntaa, etteivät jalat puristaisi sekä reilusti omien vatsalihasten käyttöä, muuten ratsastajan tuli luonnollisesti pysyä rentona. Kädet ylös ja katse pitkänä. Hetken jumppailun ja kiroamisen sekä pienen pukin jälkeen hevonen alkoi nousta edestä, polkea kunnolla alleen ja kulki kauniisti niska korkealla kuin kruunu. Kehuimme ja hyvien suoritusten jälkeen nollasimme tilanteen antamalla pitkät ohjat.
Hetken rennomman kävelyn jälkeen otettiin aluksi vähän käyntiä. Hevonen liikkui kevyesti luotiviivalla takaosaa käyttäen ja ravissa vähän rennommin. Ensimmäinen laukannosto oli kuin helvetti. Valo pamahti eteen, vaikka kuinka pidätti ja otti muutamat pöllöilypukit. Hevonen haettiin takaisin rennoksi kiroamisen kautta, mutta päättäväisesti Sippe ei antanut tammansa enää rynniä. Aluksi laukattiin isolla keskiympyrällä hakien vauhtipeliin tasaisempaa tempoa. Samalla kuitenkin ajatusta enemmän eteen, jotta hevonen nousisi edestä ja polkisi takaa kunnolla alleen. Myös Valolla lihakset näyttivät olevan kovassa käytössä. Kevyen ravin kautta vaihdettiin suunta ja samalla rauhoiteltiin vauhtihirmua. Tovin rauhoituksen jälkeen otettiin uusi hillitty hieno laukannosto ja muutamat kootut laukat lävistäjällä.
Tiivistettynä, hyvinhän se Valo liikkui, könttäiseksi suomalaiseksi etenkin! Etuosa keveni ja nousi, takaosa laski ja hevonen polki alleen. Niska nousi korkealle kuin ratsulla olisi ollut kruunu päässä. Valmennuksen lopulla Sippe siis sai Valon liikkumaan todella upeasti eteenpäin. Vauhdikkaat suomalaiset ovat aina mukavia valmentaa!
26.09.2016 estevalmennus +300 sanaa, valmentajana R.
Uusi tuttavuus Sippe ratsasti pelottavien lohikäärmeiden ohitse Dragon Age Estaten maneesille. Valo katsoi ja kyttäsi kammoksuen maneesin ovien suurpatsaita ja varaaniliskoja, jotka lipuivat edestakaisin ovien edessä. Menin nappaamaan suurimman niistä pois jaloista, että ratsukko pääsi maneesille. Erikoisessa tallissa erikoisemmat tallikoirat. Moikkasin ratsukkoa pienellä hymyllä ja katselin komeaa suomenhevosta. Hevonen käveli ripeästi ratsastajan alla ja näin heti, että Sippe hallitsi hevosensa.
Maneesilla oli muutamia esteitä edellisen ratsukon jäljiltä. Kolmikaarisella kiemurauralla oli esteitä joka suoristuksen kohdalla: C-, I- ja X-kirjaimien kohdalla, M-R-B suoralla linjalla oli kolme estettä sekä S-kirjaimen luona yksinäinen okseri. Aloitimme verryttelyn tulemalla kaikki linjat kevyessä ravissa ylittäen puomikasat. Joka toisella kierroksella kiemuraura ja joka toisella suora linja. Okserilinja tultiin suuremmassa temmossa ja myöhemmin laukassa, jotta saatiin Valo avuille. Ratsastaja oli vakaa kuin mänty, mutta sai kovin ottein ja pidättein rauhoitella kuumaa suomenhevostaan. Laukassa hevonen tikitti kuin neula, mutta hevosta haettiin liikkumaan rennommin ja letkeämmin.
Verryttelyn jälkeen alettiin ratsastaa suoria linjoja. Hevonen kaahaili, mutta Sippe sai pidettyä suomalaisen kurissa hyvin. Alkuhypyt liioiteltiin voimakkaaasti, ainakin hypyt menivät tarpeeksi eteenpäin! Kun esteet saivat korkeutta, se villitsi Valoa entistä enemmän. Tamma kuitenkin hyppäsi linjat hyvin, mahtui esteiden väliin ja pienestä kaahailusta huolimatta Sippe sai pidettyä sen suhteellisen hyvin hallinnassa. Suorat linjat olivat tovin hyppäämisen jälkeen kummastakin suunnasta 80cm korkeita.
Pian siirryttiinkin kaarevalle uralla. Pyysin Sippeä rauhoittamaan ja vaihtamaan laukan joka kerta esteen päällä sekä kääntämään huolella. Kaarteita ei saanu oikoa, tai muuten tiet kävivät huonoiksi. Se huomattiin, kun Valo kielsi I-kirjaimen kohtaa 100 cm korkean pystyn. Sippe pysyi kyydissä ja tuli uudelleen. Tällä kertaa ratsastaja huolehti paremmat suoristukset ja laukat vaihtuivat hyvin. Valo alkoi muutaman kerran hyppiä ja poukkoilla, mutta eteenpäin mentiin eikä meinattu. Kaareva linja oli helpompi, kun tammalla oli kokoajan tekemistä ja mietittävää, mutta suorilla sai enemmän aikaa irroitteluun.
Pian tultiin kokonaisuutena rataa niin, että ensin ratsastettaisiin suora linja, sitten kolmikaarinen ja lopuksi vielä 105 senttimetriä korkea okseri. Tempo oli melko reipas, mutta hyvä. Rata eteni vauhdikkaasti läpi muutamalla pudotuksella, mutta toisella kertaa jo paljon paremmin. Kokoajan sain nipottaa Sippeä rauhoittumaan, ettei tämä olisi jännittänyt itseään liikaa. Topakkana täytyi olla tuon hevosen selässä, jännitys taas villitsi Valoakin liikaa eteenpäin. Kun ratsastaja rauhoittui, hevonenkin tuli rennommaksi ratsastaa. Valmennus sujui loppua kohden aina vain paremmin ja paremmin, vaikka hevonen oli valmennuksen loputtua hikinen - tosin niin oli ratsastajakin!
Uusi tuttavuus Sippe ratsasti pelottavien lohikäärmeiden ohitse Dragon Age Estaten maneesille. Valo katsoi ja kyttäsi kammoksuen maneesin ovien suurpatsaita ja varaaniliskoja, jotka lipuivat edestakaisin ovien edessä. Menin nappaamaan suurimman niistä pois jaloista, että ratsukko pääsi maneesille. Erikoisessa tallissa erikoisemmat tallikoirat. Moikkasin ratsukkoa pienellä hymyllä ja katselin komeaa suomenhevosta. Hevonen käveli ripeästi ratsastajan alla ja näin heti, että Sippe hallitsi hevosensa.
Maneesilla oli muutamia esteitä edellisen ratsukon jäljiltä. Kolmikaarisella kiemurauralla oli esteitä joka suoristuksen kohdalla: C-, I- ja X-kirjaimien kohdalla, M-R-B suoralla linjalla oli kolme estettä sekä S-kirjaimen luona yksinäinen okseri. Aloitimme verryttelyn tulemalla kaikki linjat kevyessä ravissa ylittäen puomikasat. Joka toisella kierroksella kiemuraura ja joka toisella suora linja. Okserilinja tultiin suuremmassa temmossa ja myöhemmin laukassa, jotta saatiin Valo avuille. Ratsastaja oli vakaa kuin mänty, mutta sai kovin ottein ja pidättein rauhoitella kuumaa suomenhevostaan. Laukassa hevonen tikitti kuin neula, mutta hevosta haettiin liikkumaan rennommin ja letkeämmin.
Verryttelyn jälkeen alettiin ratsastaa suoria linjoja. Hevonen kaahaili, mutta Sippe sai pidettyä suomalaisen kurissa hyvin. Alkuhypyt liioiteltiin voimakkaaasti, ainakin hypyt menivät tarpeeksi eteenpäin! Kun esteet saivat korkeutta, se villitsi Valoa entistä enemmän. Tamma kuitenkin hyppäsi linjat hyvin, mahtui esteiden väliin ja pienestä kaahailusta huolimatta Sippe sai pidettyä sen suhteellisen hyvin hallinnassa. Suorat linjat olivat tovin hyppäämisen jälkeen kummastakin suunnasta 80cm korkeita.
Pian siirryttiinkin kaarevalle uralla. Pyysin Sippeä rauhoittamaan ja vaihtamaan laukan joka kerta esteen päällä sekä kääntämään huolella. Kaarteita ei saanu oikoa, tai muuten tiet kävivät huonoiksi. Se huomattiin, kun Valo kielsi I-kirjaimen kohtaa 100 cm korkean pystyn. Sippe pysyi kyydissä ja tuli uudelleen. Tällä kertaa ratsastaja huolehti paremmat suoristukset ja laukat vaihtuivat hyvin. Valo alkoi muutaman kerran hyppiä ja poukkoilla, mutta eteenpäin mentiin eikä meinattu. Kaareva linja oli helpompi, kun tammalla oli kokoajan tekemistä ja mietittävää, mutta suorilla sai enemmän aikaa irroitteluun.
Pian tultiin kokonaisuutena rataa niin, että ensin ratsastettaisiin suora linja, sitten kolmikaarinen ja lopuksi vielä 105 senttimetriä korkea okseri. Tempo oli melko reipas, mutta hyvä. Rata eteni vauhdikkaasti läpi muutamalla pudotuksella, mutta toisella kertaa jo paljon paremmin. Kokoajan sain nipottaa Sippeä rauhoittumaan, ettei tämä olisi jännittänyt itseään liikaa. Topakkana täytyi olla tuon hevosen selässä, jännitys taas villitsi Valoakin liikaa eteenpäin. Kun ratsastaja rauhoittui, hevonenkin tuli rennommaksi ratsastaa. Valmennus sujui loppua kohden aina vain paremmin ja paremmin, vaikka hevonen oli valmennuksen loputtua hikinen - tosin niin oli ratsastajakin!
24.09.2016 Valon kuulumisia +100 sanaa, kirjoittanut omistaja
Valo oli hiljattain parin kuukauden ajan Melinalla Runoratsuissa kisattavana. Melinan mukaan Valo oli koko vierailunsa ajan käyttäytynyt hienosti, ja käyttäytynyt uudessa tallissa kuin kotonaan. Tammaa oli jo ehtinyt tulla ikävä, joten olin innoissani lähtiessämme hakemaan sitä trailerilla kotiin. Matkaa kertyi jokunen sata kilometriä, ja perille päästyämme kävimme ensitöiksemme moikkaamassa Valoa. Kahvittelujen jälkeen lastasimme tamman autoon, ja lähdimme ajelemaan kotitallia kohti. Kotona Nuppulanharjussa Valo muisti heti kaikki lauman jäsenet, eikä toisilleen ennestään tutuilla hevosilla ollut sen kummempia arvojärjestyksen selvittelyjä.
Olemme suunnitelleet varsottavamme Valon pian. Katsotaan nyt, löytyykö mukavaa oria. Tarkoitus olisi parin varsan jälkeen suunnata vielä laatuarvosteluihin, joista luonnollisesti toivomme hyvää palkintoa.
Valo oli hiljattain parin kuukauden ajan Melinalla Runoratsuissa kisattavana. Melinan mukaan Valo oli koko vierailunsa ajan käyttäytynyt hienosti, ja käyttäytynyt uudessa tallissa kuin kotonaan. Tammaa oli jo ehtinyt tulla ikävä, joten olin innoissani lähtiessämme hakemaan sitä trailerilla kotiin. Matkaa kertyi jokunen sata kilometriä, ja perille päästyämme kävimme ensitöiksemme moikkaamassa Valoa. Kahvittelujen jälkeen lastasimme tamman autoon, ja lähdimme ajelemaan kotitallia kohti. Kotona Nuppulanharjussa Valo muisti heti kaikki lauman jäsenet, eikä toisilleen ennestään tutuilla hevosilla ollut sen kummempia arvojärjestyksen selvittelyjä.
Olemme suunnitelleet varsottavamme Valon pian. Katsotaan nyt, löytyykö mukavaa oria. Tarkoitus olisi parin varsan jälkeen suunnata vielä laatuarvosteluihin, joista luonnollisesti toivomme hyvää palkintoa.
09.09.2016 estevalmennus +200 sanaa, kirjoittanut Pierre
Valo -tamma ravasi ponnekkaasti uralla pitkin pitäessäni ratsukkoa tarkasti silmällä; halusin saada kaksikosta kattavan yleiskäsityksen ennen estevalmennuksen aloittamista, joten alkuverryttelyt ratsukko sai suorittaa itsenäisesti. Ratsastaja teki tamman kanssa monipuolisesti erilaisia venyttäviä ja etenkin takapäätä aktivoivia liikkeitä, ja hevonen taipuikin varsin nopeasti hyvin kaarroksissa ja astui takajaloillaan enemmän mahan alle. Itse valmennuksen aloitimme yksinkertaisilla puomiharjoituksilla, jossa pyrittiin pidentämään ja lyhentämään raviaskellusta. Temponlisäys toimi ongelmitta, mutta eläväinen tamma ei oikein olisi malttanut hidastaa tahtia, ja harppoikin myös kapeammin toisiinsa nähden asetetut puomit samanlaisilla loikilla. Vaikka Valo onkin kuuleman mukaan ainakin metriä hyppäävä hevonen, keskityimme tänään ihan vain perusteisiin. Kentän pitkille sivuille rakensin kolmen ja neljän esteen sarjat, joissa ensimmäisessä sarjassa oli toiselta puolelta korotettuja eli kaltevia esteitä ja toisessa toiselta puolelta leviäviä eli viuhkaesteitä. Estekorkeudet pidettiin matalina, ja tänään keskityimmekin jalkojen tarkkuuteen ja keskelle esteitä sijoittuviin hyppyihin.
Valo tuli ratsastajansa kanssa aluksi reippaassa ravissa, kun esteet olivat vielä rinnastettavissa kavaletteihin. Kolmen esteen sarjassa vinossa olevat yläpuomit ajoivat tammaa aina astumaan yli matalammasta päästä, joten käskin ratsastajaa pitämään hevosen linjassa pohkeen ja ohjan avulla. Valon askellus oli tarkkaa, eikä se kolautellut puomeihin tai epäröinyt astua niiden ylitse. Hieman korkeampien esteiden parissa sarjalle tultiin laukassa, joka pyöri hyvin ja oli tahdikasta. Hypyt olivat tarkkoja, eivätkä ne lähteneet aina sieltä helpoimmasta päästä, kun ratsastaja vain muisti pitää tamman suorassa linjassa. Neljän esteen sarjassa hevonen joutui ponnistamaan aina hieman pidemmälle esteiden viuhkamaisen rakenteen vuoksi, minkä takia myös näissä piti ratsastajan olla huolellisena, ettei hevonen vain yrittäisi mennä helpoimman kautta. Valo kuunteli kuitenkin ratsastajaansa hyvin, joskin se ensimmäisellä esteellä aina hieman epäröi lähestyessään sille hieman huonosti kaarevalta linjata. Onnistuneiden toistojen päätteeksi hyppäsimme vielä loppuun muutaman isomman yksittäisen esteen, minkä jälkeen ratsukolla oli edessä jäähdyttelyt.
Valo -tamma ravasi ponnekkaasti uralla pitkin pitäessäni ratsukkoa tarkasti silmällä; halusin saada kaksikosta kattavan yleiskäsityksen ennen estevalmennuksen aloittamista, joten alkuverryttelyt ratsukko sai suorittaa itsenäisesti. Ratsastaja teki tamman kanssa monipuolisesti erilaisia venyttäviä ja etenkin takapäätä aktivoivia liikkeitä, ja hevonen taipuikin varsin nopeasti hyvin kaarroksissa ja astui takajaloillaan enemmän mahan alle. Itse valmennuksen aloitimme yksinkertaisilla puomiharjoituksilla, jossa pyrittiin pidentämään ja lyhentämään raviaskellusta. Temponlisäys toimi ongelmitta, mutta eläväinen tamma ei oikein olisi malttanut hidastaa tahtia, ja harppoikin myös kapeammin toisiinsa nähden asetetut puomit samanlaisilla loikilla. Vaikka Valo onkin kuuleman mukaan ainakin metriä hyppäävä hevonen, keskityimme tänään ihan vain perusteisiin. Kentän pitkille sivuille rakensin kolmen ja neljän esteen sarjat, joissa ensimmäisessä sarjassa oli toiselta puolelta korotettuja eli kaltevia esteitä ja toisessa toiselta puolelta leviäviä eli viuhkaesteitä. Estekorkeudet pidettiin matalina, ja tänään keskityimmekin jalkojen tarkkuuteen ja keskelle esteitä sijoittuviin hyppyihin.
Valo tuli ratsastajansa kanssa aluksi reippaassa ravissa, kun esteet olivat vielä rinnastettavissa kavaletteihin. Kolmen esteen sarjassa vinossa olevat yläpuomit ajoivat tammaa aina astumaan yli matalammasta päästä, joten käskin ratsastajaa pitämään hevosen linjassa pohkeen ja ohjan avulla. Valon askellus oli tarkkaa, eikä se kolautellut puomeihin tai epäröinyt astua niiden ylitse. Hieman korkeampien esteiden parissa sarjalle tultiin laukassa, joka pyöri hyvin ja oli tahdikasta. Hypyt olivat tarkkoja, eivätkä ne lähteneet aina sieltä helpoimmasta päästä, kun ratsastaja vain muisti pitää tamman suorassa linjassa. Neljän esteen sarjassa hevonen joutui ponnistamaan aina hieman pidemmälle esteiden viuhkamaisen rakenteen vuoksi, minkä takia myös näissä piti ratsastajan olla huolellisena, ettei hevonen vain yrittäisi mennä helpoimman kautta. Valo kuunteli kuitenkin ratsastajaansa hyvin, joskin se ensimmäisellä esteellä aina hieman epäröi lähestyessään sille hieman huonosti kaarevalta linjata. Onnistuneiden toistojen päätteeksi hyppäsimme vielä loppuun muutaman isomman yksittäisen esteen, minkä jälkeen ratsukolla oli edessä jäähdyttelyt.