|
Kuollut 8.1.2023
KTK-III, SLA-II, KRJ-III, ERJ-III, YLA2, 3 Star Prospect
Carmiénin Kristallitiarakutsumanimeltään "Liida"
Suomenhevostamma tummanrautias, 152cm VH00-018-4282 syntynyt 11.10.2005 Suomessa 28-vuotias (4-vuotias 11.10.2009) yleispainotus / Helppo A, re: 100cm, me: 90cm kasvattaja Carmién omistaa Sylvi Keloranta (VRL-13703) / Nuppulanharju Tuotu Alegresta 09/2015 Fiktioon Palkittu KTK-III palkinnolla joulukuun 2015 tilaisuudessa. Palkittu SLA-II elokuun 2022 tilaisuudessa (88p) Palkittu ERJ-III lokakuun 2022 tilaisuudessa. Palkittu YLA2 lokakuun 2022 tilaisuudessa (98p). Palkittu KRJ-III joulukuun 2022 tilaisuudessa (84p). 6.8.2022 Rate My Horse - ensiarvostelu. Tuloksena 3 Star Prospect, pistein 1166/1900p.
|
Liidan ihanan vanhat kuvat © NT/Vapaasti
kuvat saa suuremmaksi klikkaamalla! Carmiénin Kristallitiara on virtuaalihevonen |
|
Carmienin Kristallitiara eli tuttavallisemmin Liida on ihana, nostalgiapärinää täynnä oleva hevonen. Se on luotu virtuaalimaailmaan jo melkein seitsemäntoista vuotta sitten, ja siinä hää edelleen porskuttaa!
Liida on ihailtavan levollinen sielu, joka osaa selvästi pysähtyä nauttimaan elämästään. Tarhassa sen näkee välillä pysähtyvän, ja pää kallellaan kuuntelevan lintujen sirkutusta tai muuten vain aistivan maailmaa. Hoitaessa Liidan kanssa ei ilmene mitään erityisyyksiä. Tamma on ystävällisen utelias, ja nauttii rapsuttamisesta täysin siemauksin. Satulointi ja suitsiminen sujuu ongelmitta, sillä Liida osaa itse tulla ikään kuin pyytämään jokaisen varusteen ylleen. Kuolaimet se tulee noukkimaan suuhunsa itse, ja satulaa kohti tamma on opetettu itse tuomaan kylkensä. Jos Liida ei jostain syystä jonain päivänä teekään näitä asioita normaalisti, on syynä käytökselle useimmiten kipu esimerkiksi lihasjumin vuoksi. Liida on hyvin monipuolinen hevonen, joka tekee töitä antaumuksella. Tamma liikkuu notkeasti sileällä, loistaa matkaavoittavan laukkansa kanssa esteradoilla ja hyppää myös maastossa mitä erikoisimmat esteet epäröimättä. Liida osaa kärryjen lisäksi vetää myös sekä kirkko- että parirekeä, ja onpa sen kanssa pariin otteeseen käyty kyydittämässä hääparejakin vanhanaikaisilla kieseillä. Liida on rauhallinen ja selväjärkinen hevonen, jonka voisi sanoa edustavan suomenhevosen monipuolisuutta parhaimmillaan. Kouluratsastuksessa Liidan vahvuuksia ovat erityisesti askeleen pidennykset, sen sijaan varsinaiset siirtymiset vaativat ratsastajalta hieman enemmän pelisilmää, jotta pakka pysyy kasassa. Liidalla on miellyttävät askellajit istua, ja sillä on hyvä eteenpäinpyrkimys. Esteillä tamma jatkaa reipasta linjaansa, ja hyppää rennosti ja hyvällä tekniikalla. Maastoesteistä Liida itse nauttii ehkä rataesteitä enemmän, sillä metsässä ja luonnon helmassa kulkeminen on sillä selvästi verissä. Tamma on rohkea hyppäämään, ja kuuntelee ratsastajaa innokkaan avoimena. |
Sukutaulu:
|
iii. VIR MVA Ch Hallusinaatio KTK-III
iie. Ch Metsätähden Taika KTK-III
iei. Sepitys
iee. Aurinkorannan Avanti KTK-III
|
|
e. Pähkinärinteen Hömötintti kadonnut |
|
Sukuselvitys emästä:
Liidan emästä Pähkinärinteen Hömötintistä ei tiedetä paljoakaan, sillä lähes kaikki sen elämää käsittelevät asiakirjat paloivat vuosia sitten erään talon mukana. Tamma syntyi Pähkinärinteen kartanon tallilla 30. joulukuuta vuonna 2003, ja oli väriltään rautias. Myöhemmin tamma muutti Carmiéniin, ja ehti siellä jättää ainakin kolme jälkeläistä: Liidan, tamma Carmiénin Janeten sekä ori Carmiénin Valveen. Luultavasti Tintiksi kutsuttu tamma on ollut mukava yleishevonen, sillä senn jälkeläiset ovat kilpailleet menestyksekkäästi sekä koulu-, este- että kenttäratsastuksessa. On olemassa tieto että Tintti olisi jostain syystä menehtynyt suhteellisen nuorena, mutta mitään varmoja päivämääriä tai muita tietoja ei ole.
isälinja: Hra Kuiskaus - Taikatuulen Ryöväri - Hallusinaatio (3)
emälinja: Pähkinärinteen Hömötintti - F.S. Luomus - Kuujärven Lumottu Lupaus - Taikatuulen Lumous - Metsätähden Taika - Hannan H Hilluja (6)
Liidan suvussa kertaantuu:
Hallusinaatio 3+5
Sepitys 4+3+6
Metsätähden Taika 3+5
+ vain emän puolella:
Aurinkorannan Aamurusko 6+6
Pikkumetsän Aaron 5+6
Jälkeläiset:
t. Fiktion Kiiltokuva s. 05.08.2017 i. Ilon Poksu
t. Nupun Koruton s. 20.03.2022 i. Haltiasalon Ukonkivi
t. Nupun Suffeli s. 08.04.2022 i. Hämypuron Pipari
t. Nupun Lysti s. 07.09.2022 i. Anffin Taikaisku
t. Nupun Koruton s. 20.03.2022 i. Haltiasalon Ukonkivi
t. Nupun Suffeli s. 08.04.2022 i. Hämypuron Pipari
t. Nupun Lysti s. 07.09.2022 i. Anffin Taikaisku
Kilpailukalenteri:
40 KERJ-sijoitusta, 40 KRJ-sijoitusta, 40 ERJ-sijoitusta, 14 Cup-sijoitusta
|
KERJ
30.10.2016 - KERJ-Cup - KK Bailador - Helppo - 6/119 31.07.2016 - KERJ-Cup - Satulinna - Helppo - 5/156 29.01.2016 - KERJ - Mörkövaara - Helppo - 3/40 26.01.2016 - KERJ - Mörkövaara - Helppo - 2/30 26.01.2016 - KERJ - Hymni - Helppo - 4/30 25.01.2016 - KERJ - Taikakuun Kartano - Helppo - 4/40 23.01.2016 - KERJ - Huvitutti - Helppo - 2/30 21.01.2016 - KERJ - Taikakuun Kartano - Helppo - 6/40 21.01.2016 - KERJ - Hymni - Helppo - 3/30 19.01.2016 - KERJ - Hymni - Helppo - 1/30 17.01.2016 - KERJ - Mörkövaara - Helppo - 4/28 12.01.2016 - KERJ - Mörkövaara - Helppo - 1/28 05.01.2016 - KERJ - Viisikko - Tutustumisluokka - 5/30 03.01.2016 - KERJ - Viisikko - Tutustumisluokka - 4/30 29.12.2015 - KERJ - Taikakuun Kartano - Helppo - 3/40 09.12.2015 - KERJ - Mörkövaara - Helppo - 2/30 09.12.2015 - KERJ - Holmberg - Helppo - 5/40 05.12.2015 - KERJ - Mörkövaara - Helppo - 3/30 04.12.2015 - KERJ - Holmberg - Helppo - 4/40 04.12.2015 - KERJ - Holmberg - Helppo - 4/30 03.12.2015 - KERJ - Lamoca - Helppo - 4/30 29.11.2015 - KERJ - Rohkelikko - Helppo - 1/40 29.11.2015 - KERJ - Mörkövaara - Helppo - 2/30 26.11.2015 - KERJ - Lamoca - Helppo - 1/30 23.11.2015 - KERJ - Rohkelikko - Helppo - 5/40 18.11.2015 - KERJ - Taikakuun Kartano - Helppo - 5/40 17.11.2015 - KERJ - Rohkelikko - Helppo - 6/40 20.11.2015 - KERJ - Lamoca - Helppo - 5/30 20.11.2015 - KERJ - Kuuralehdon hevostila - Helppo - 6/40 14.11.2015 - KERJ - Kuuralehdon hevostila - Helppo - 6/40 13.11.2015 - KERJ - Kilpailukeskus Stewart - Helppo - 1/30 05.11.2015 - KERJ - Mörkövaara - Helppo - 5/27 03.11.2015 - KERJ - Mörkövaara - Helppo - 5/27 22.10.2015 - KERJ - Turmeltaja - Helppo - 4/28 20.10.2015 - KERJ - Mörkövaara - Tutustumisluokka - 1/30 18.10.2015 - KERJ - Mörkövaara - Tutustumisluokka - 4/30 17.10.2015 - KERJ - Kilpailukeskus Stewart - Helppo - 3/18 16.10.2015 - KERJ - Turmeltaja - Helppo - 1/28 16.10.2015 - KERJ - Mörkövaara - Tutustumisluokka - 1/30 11.10.2015 - KERJ - Mörkövaara - Tutustumisluokka - 4/30 06.10.2015 - KERJ - Kevolehto - Helppo - 3/11 05.10.2015 - KERJ - Kevolehto - Helppo - 1/11 |
KRJ
31.03.2016 - KRJ-Cup - Runoratsut - Helppo A - 3/403 31.01.2016 - KRJ-Cup - Hukkapuro - Helppo A - 2/420 23.11.2015 - KRJ - Fiktio - Helppo A - 5/40 20.11.2015 - KRJ - Holmberg - Helppo A - 4/30 19.11.2015 - KRJ - Trio Connemaras - Helppo A - 3/50 18.11.2015 - KRJ - Trio Connemaras - Helppo A - 7/50 18.11.2015 - KRJ - Kuuralehdon hevostila - Helppo A - 5/40 18.11.2015 - KRJ - Rohkelikko - Helppo A - 2/40 7.11.2015 - KRJ - Trio Connemaras - Helppo A - 7/50 15.11.2015 - KRJ - Kuuralehdon hevostila - Helppo A - 2/40 14.11.2015 - KRJ - Ginevra - Helppo A - 2/30 14.11.2015 - KRJ - Holmberg - Helppo A - 4/30 14.11.2015 - KRJ - Rohkelikko - Helppo A - 3/40 13.11.2015 - KRJ - Fiktio - Helppo A - 2/40 13.11.2015 - KRJ - Holmberg - Helppo A - 2/30 12.11.2015 - KRJ - Kuuralehdon hevostila - Helppo A - 1/40 11.11.2015 - KRJ - Holmberg - Helppo A - 4/30 09.11.2015 - KRJ - Kaunovaara - Helppo A - 4/30 08.11.2015 - KRJ - Fiktio - Helppo A - 4/40 08.11.2015 - KRJ - Rohkelikko - Helppo A - 1/40 08.11.2015 - KRJ - Kuuralehdon hevostila - Helppo A - 2/40 07.11.2015 - KRJ - Kuuralehdon hevostila - Helppo A - 6/40 07.11.2015 - KRJ - Kaunovaara - Helppo A - 4/30 06.11.2015 - KRJ - Aasikartano - Helppo A - 7/50 06.11.2015 - KRJ - Kuuralehdon hevostila - Helppo A - 1/40 05.11.2015 - KRJ - Kaunovaara - Helppo A - 4/30 05.11.2015 - KRJ - Mörkövaara - Helppo A - 4/30 03.11.2015 - KRJ - Yentel ponies - Helppo A - 4/40 28.10.2015 - KRJ - Mörkövaara - Helppo A - 3/30 23.10.2015 - KRJ - Turmeltaja - Helppo A - 2/30 19.10.2015 - KRJ - Turmeltaja - Helppo A - 1/30 18.10.2015 - KRJ - Turmeltaja - Helppo A - 2/30 18.10.2015 - KRJ - Wyrda Horses - Helppo A - 6/40 17.10.2015 - KRJ - Fiktio - Helppo B - 6/40 16.10.2015 - KRJ - Fiktio - Helppo B - 2/40 15.10.2015 - KRJ - Wyrda Horses - Helppo A - 6/40 14.10.2015 - KRJ - Wyrda Horses - Helppo A - 6/40 12.10.2015 - KRJ - Fiktio - Helppo C - 4/40 11.10.2015 - KRJ - Fiktio - Helppo B - 4/40 07.10.2015 - KRJ - Zurück - Helppo A - 5/30 04.10.2015 - KRJ - Zurück - Helppo A - 1/30 04.10.2015 - KRJ - Yorca Warmbloods - Helppo A - 5/30 |
ERJ
31.08.2017 - ERJ-Cup - Hukkapuro - 100 cm - 17/179 28.02.2017 - ERJ-Cup - Hukkapuro - 90 cm - 7/250 31.12.2016 - ERJ-Cup - Kuuralehdon hevostila - 100 cm - 8/165 31.10.2016 - ERJ-Cup - Hortensia - 100 cm - 22/248 30.06.2016 - ERJ-Cup - Kuuralehdon hevostila - 90 cm - 25/281 10.12.2015 - ERJ - Holmberg - 100 cm - 5/30 06.12.2015 - ERJ - Mörkövaara - 100 cm - 1/30 05.12.2015 - ERJ - Holmberg - 100 cm - 4/30 01.12.2015 - ERJ - Mörkövaara - 100 cm - 1/30 30.11.2015 - ERJ-Cup - Ventos - 90 cm - 8/241 28.11.2015 - ERJ - Filmür - 100 cm - 2/30 25.11.2015 - ERJ - Pirunkorpi - 100 cm - 3/50 24.11.2015 - ERJ - Pirunkorpi - 100 cm - 5/50 20.11.2015 - ERJ - Mörkövaara - 100 cm - 3/30 20.11.2015 - ERJ - Trio Connemaras - 100 cm - 7/50 19.11.2015 - ERJ - Mörkövaara - 100 cm - 4/30 17.11.2015 - ERJ - Trio Connemaras - 100 cm - 5/50 14.11.2015 - ERJ - Mörkövaara - 100 cm - 4/30 14.11.2015 - ERJ - Mörkövaara - 100 cm - 2/30 13.11.2015 - ERJ - Filmür - 100 cm - 5/30 13.11.2015 - ERJ - Trio Connemaras - 100 cm - 2/50 12.11.2015 - ERJ - Filmür - 100 cm - 4/30 11.11.2015 - ERJ - Filmür - 100 cm - 1/30 11.11.2015 - ERJ - Mörkövaara - 100 cm - 5/30 10.11.2015 - ERJ - Filmür - 100 cm - 2/30 10.11.2015 - ERJ - Kuuralehdon hevostila - 100 cm - 3/40 09.11.2015 - ERJ - Kuuralehdon hevostila - 100 cm - 6/40 07.11.2015 - ERJ - Mörkövaara - 100 cm - 5/30 06.11.2015 - ERJ - Kuuralehdon hevostila - 100 cm - 3/40 06.11.2015 - ERJ - Filmür - 100 cm - 5/30 04.11.2015 - ERJ - Mörkövaara - 100 cm - 2/30 03.11.2015 - ERJ - Filmür - 100 cm - 1/30 03.11.2015 - ERJ - Petäjävaara - 100 cm - 2/40 03.11.2015 - ERJ - Mörkövaara - 100 cm - 5/30 02.11.2015 - ERJ - Petäjävaara - 100 cm - 5/40 02.11.2015 - ERJ - Kuuralehdon hevostila - 100 cm - 3/40 01.11.2015 - ERJ - Kuuralehdon hevostila - 100 cm - 6/40 30.10.2015 - ERJ - Mörkövaara - 100 cm - 1/30 30.10.2015 - ERJ - Mörkövaara - 100 cm - 5/30 28.10.2015 - ERJ - Mörkövaara - 100 cm - 1/30 22.10.2015 - ERJ - Ulapan Talli - 100 cm - 3/30 18.10.2015 - ERJ - Ulapan Talli - 100 cm - 5/30 15.10.2015 - ERJ - Filmür - 100 cm - 4/30 15.10.2015 - ERJ - Ulapan Talli - 100 cm - 1/30 12.10.2015 - ERJ - Vindemia - 100 cm - 6/40 11.10.2015 - ERJ - Vindemia - 100 cm - 5/40 |
31.08.2016 - VSR-Cup - Susiraja - 100 cm - 7/82
31.07.2016 - VSR-Cup - Susiraja - 90 cm - 9/96
30.11.2015 - VSR-Cup - VSR - Helppo - 6/83
30.11.2015 - VSR-Cup - Susiraja - 100 cm - 13/133
31.08.2016 - VSR-Cup - Susiraja - 100 cm - 7/82
31.07.2016 - VSR-Cup - Susiraja - 90 cm - 9/96
30.11.2015 - VSR-Cup - VSR - Helppo - 6/83
30.11.2015 - VSR-Cup - Susiraja - 100 cm - 13/133
Näyttelytulokset:
16.11.2015 Adina, RCH (4-4-4½-4-4-4-3½-3½-3½-4=39p), tuom. dookie
Valmennukset & päiväkirja:
09.08.2022 Lenkillä +250 sanaa, kirjoittanut omistaja
Liida lompsi tyytyväisenä eteenpäin työvaunujen edessä. Valjaiden nahka narisi kevyesti ja jotkut kärryjen metalliosat kilahtelivat välillä kevyesti yhteen. Muuten maisema oli hiljainen, ympäriltä kuului vain linnunlaulua ja Liidan kavioiden tömähdykset pehmeäksi vettyneellä tiellä. Pari perhosta kisaili ympärillä keskenään, ja kumarruin hieman jotteivät ne törmäisi minuun. Kullankeltaiset kaurapellot levittäytyivät molemmille puolillemme, kun saavuimme metsän siimeksessä kulkevalta tieltä aukeammalle alueelle. Liida oli kärryjen edesä yksi luotettavimmista hevosistamme, ja sen kanssa oli aina mukava lähteä lenkille. Raskaampien työvaunujen kanssa lenkkeily kävi hevoselle kunnon lihasjumpasta, ja tykkäsinkin käydä kilpahevosten kanssa näin ajelemassa vähintään kerran viikossa. Ylämäissä vaunuja sai vetää ihan tosissaan, ja alamäissä hevonen joutui jarruttelemaan vaunuja. Usein jyrkemmässä alamäessä nousin itse hetkeksi pois kyydistä keventääkseni lastia, jotta hevosen olisi mukavampi kulkea.
Käänsin Liidan mukavalle, hieman kapeammalle hiekkatielle. Täällä ainoat vastaantulijat olivat satunnaisia mökkiläisiä tai marjastajia, joten tiellä oli turvallista kulkea hieman reippaamminkin. Liida pärskähteli rentona pää alhaalla, ja askelsi rytmikkäästi lähtiessään ravaamaan puiden varjostamalla tiellä. Pian saavuimme vanhan, Rajamäeksi kutsutun autiotilan pihapiiriin. Tie kulki pihan läpi, ja joka kerta minua harmitti nähdä upea hirsitalo tyhjillään. Ikkunapuitteissa oli kauniit koristekaiverrukset, ja harmaat paksut hirret lepäsivät hiljaisina paikoillaan kuin odottaen jotakin. Ohi kulkiessamme nappasin oksineen tielle asti yltävästä ikivanhasta omenapuusta käteeni omenan, ja rouskuttelin sitä kääntyessämme Nuppulanharjun pihaan johtavalle tielle. Liida sai kävellä pitkin ohjin omaan tahtiinsa, ja tuntui kuin sekin olisi mietiskellyt syntyjä syviä.
Pihaton edessä pysäytin Liidan, ja irrotin sen vaunuista. Sitten vaihdoin suitset riimuun ja ojensin tammalle minulta jääneen omenankaran, jonka se rouskutteli iloisena yllättävästä herkusta. Riisuttuani Liidalta loputkin valjaat lähdin taluttamaan sitä pesupaikalle, jotta saisin vielä huuhdottua hevosesta lenkin aikana hikoillut hiet ja juotettua sen.
Liida lompsi tyytyväisenä eteenpäin työvaunujen edessä. Valjaiden nahka narisi kevyesti ja jotkut kärryjen metalliosat kilahtelivat välillä kevyesti yhteen. Muuten maisema oli hiljainen, ympäriltä kuului vain linnunlaulua ja Liidan kavioiden tömähdykset pehmeäksi vettyneellä tiellä. Pari perhosta kisaili ympärillä keskenään, ja kumarruin hieman jotteivät ne törmäisi minuun. Kullankeltaiset kaurapellot levittäytyivät molemmille puolillemme, kun saavuimme metsän siimeksessä kulkevalta tieltä aukeammalle alueelle. Liida oli kärryjen edesä yksi luotettavimmista hevosistamme, ja sen kanssa oli aina mukava lähteä lenkille. Raskaampien työvaunujen kanssa lenkkeily kävi hevoselle kunnon lihasjumpasta, ja tykkäsinkin käydä kilpahevosten kanssa näin ajelemassa vähintään kerran viikossa. Ylämäissä vaunuja sai vetää ihan tosissaan, ja alamäissä hevonen joutui jarruttelemaan vaunuja. Usein jyrkemmässä alamäessä nousin itse hetkeksi pois kyydistä keventääkseni lastia, jotta hevosen olisi mukavampi kulkea.
Käänsin Liidan mukavalle, hieman kapeammalle hiekkatielle. Täällä ainoat vastaantulijat olivat satunnaisia mökkiläisiä tai marjastajia, joten tiellä oli turvallista kulkea hieman reippaamminkin. Liida pärskähteli rentona pää alhaalla, ja askelsi rytmikkäästi lähtiessään ravaamaan puiden varjostamalla tiellä. Pian saavuimme vanhan, Rajamäeksi kutsutun autiotilan pihapiiriin. Tie kulki pihan läpi, ja joka kerta minua harmitti nähdä upea hirsitalo tyhjillään. Ikkunapuitteissa oli kauniit koristekaiverrukset, ja harmaat paksut hirret lepäsivät hiljaisina paikoillaan kuin odottaen jotakin. Ohi kulkiessamme nappasin oksineen tielle asti yltävästä ikivanhasta omenapuusta käteeni omenan, ja rouskuttelin sitä kääntyessämme Nuppulanharjun pihaan johtavalle tielle. Liida sai kävellä pitkin ohjin omaan tahtiinsa, ja tuntui kuin sekin olisi mietiskellyt syntyjä syviä.
Pihaton edessä pysäytin Liidan, ja irrotin sen vaunuista. Sitten vaihdoin suitset riimuun ja ojensin tammalle minulta jääneen omenankaran, jonka se rouskutteli iloisena yllättävästä herkusta. Riisuttuani Liidalta loputkin valjaat lähdin taluttamaan sitä pesupaikalle, jotta saisin vielä huuhdottua hevosesta lenkin aikana hikoillut hiet ja juotettua sen.
07.08.2022 Kohtaaminen ikkunalla +200 sanaa, kirjoittanut omistaja
Pitäkää minua kummallisena, mutta minulla ei ole tapana leikata nurmikkoa. Jokin vuosi sitten tajusin, että ei ole oikeastaan mitään mieltä tehdä sitä, kun aidan takana katselee koko joukko nälkäisten ruohonsyöjien silmäpareja. Aitasin koko pihan alueen, ja nykyään päästän lauman sinne syömään säännöllisin väliajoin. Minusta tämä on aivan erinomainen ratkaisu monestakin syystä. Piha pysyy siistinä ilman että se trimmataan täysin mekaanisesti (mm. monet kukat jäävät hevosilta syömättä, jolloin pörriäiset kiittävät), hevoset saavat lisävirikettä vähemmän tutun ympäristön tutkimisesta, ja minä pääsen lähes meditatiiviseen tilaan istuessani puutarhatuolilla omenapuiden alla, hevosteni laiduntaessa ympärilläni.
Tänään olin jälleen avannut hevosille portin omalta puoleltaan pihalle. Kaikki seitsemän hevosta sekä tietysti yksi varsa (Walma) olivat levittäytyneet pienen valkoisen taloni ympärille. Olin itse käymässä sisällä keittiössä, kun äkkiä tuntui siltä kuin joku tuijottaisi minua. Vilkaisin ikkunaan, ja siellä kohtasinkin Liidan suuret silmät. Tamma oli ohi kulkiessaan hoksannut minut keittiössä, ja seurasi tekemisiäni nyt varsin intensiivisesti. Hymähdin, ja otin käteeni hedelmäkoriin unohtuneen, hieman nahistuneen pienen omenan. Avasin vanhan ikkunaruudun salvat ja työnsin sen auki. "Mitäpä pikku Liida", lepertelin, kun ojensin hevoselle omenan silittäen sen otsatukkaa samalla toisella kädellä hieman sivuun. Tamma rouskutteli makeaa omenaa suu vaahdoten ja pienellä mulkaisulla karkotti muutaman kuukauden ikäiseksi varttuneen Walma-varsan, joka oli halukas pääsemään apajille. Rapsuttelin Liidan jo aavistuksen harmaantunutta otsaa vielä hetken, kunnes tamma oli saanut mielestään tarpeeksi huomiota ja perääntyi ikkunalta verkkaisesti. Seurasin, miten se lähti kävelemään punaisen pihasaunan luona laiduntavien Vapun ja Helvin luokse, ja jatkoin omia puuhiani hymy korvissa.
Pitäkää minua kummallisena, mutta minulla ei ole tapana leikata nurmikkoa. Jokin vuosi sitten tajusin, että ei ole oikeastaan mitään mieltä tehdä sitä, kun aidan takana katselee koko joukko nälkäisten ruohonsyöjien silmäpareja. Aitasin koko pihan alueen, ja nykyään päästän lauman sinne syömään säännöllisin väliajoin. Minusta tämä on aivan erinomainen ratkaisu monestakin syystä. Piha pysyy siistinä ilman että se trimmataan täysin mekaanisesti (mm. monet kukat jäävät hevosilta syömättä, jolloin pörriäiset kiittävät), hevoset saavat lisävirikettä vähemmän tutun ympäristön tutkimisesta, ja minä pääsen lähes meditatiiviseen tilaan istuessani puutarhatuolilla omenapuiden alla, hevosteni laiduntaessa ympärilläni.
Tänään olin jälleen avannut hevosille portin omalta puoleltaan pihalle. Kaikki seitsemän hevosta sekä tietysti yksi varsa (Walma) olivat levittäytyneet pienen valkoisen taloni ympärille. Olin itse käymässä sisällä keittiössä, kun äkkiä tuntui siltä kuin joku tuijottaisi minua. Vilkaisin ikkunaan, ja siellä kohtasinkin Liidan suuret silmät. Tamma oli ohi kulkiessaan hoksannut minut keittiössä, ja seurasi tekemisiäni nyt varsin intensiivisesti. Hymähdin, ja otin käteeni hedelmäkoriin unohtuneen, hieman nahistuneen pienen omenan. Avasin vanhan ikkunaruudun salvat ja työnsin sen auki. "Mitäpä pikku Liida", lepertelin, kun ojensin hevoselle omenan silittäen sen otsatukkaa samalla toisella kädellä hieman sivuun. Tamma rouskutteli makeaa omenaa suu vaahdoten ja pienellä mulkaisulla karkotti muutaman kuukauden ikäiseksi varttuneen Walma-varsan, joka oli halukas pääsemään apajille. Rapsuttelin Liidan jo aavistuksen harmaantunutta otsaa vielä hetken, kunnes tamma oli saanut mielestään tarpeeksi huomiota ja perääntyi ikkunalta verkkaisesti. Seurasin, miten se lähti kävelemään punaisen pihasaunan luona laiduntavien Vapun ja Helvin luokse, ja jatkoin omia puuhiani hymy korvissa.
22.10.2017 maastoestevalmennus +200 sanaa, kirjoittanut omistaja (Hevosen asuessa vielä Fiktiossa)
Miljan vietyä edellisen ratsunsa takaisin ulos, oli seuraavan valmennuksen aika. Nainen otti karsinasta kauniin suomenhevostamma Liidan ja talutti sen pesupaikalle varustettavaksi. Aluksi hevonen näytti hieman nyrpeää naamaa, mutta Miljan ottaessa satulan esille, kirkastui tamman ilme välittömästi. Kiertelin tallissa katselemassa hevosia sillä aikaa, kun Milja laittoi loputkin varusteet Liidalle. Oli mukavaa nähdä pitkästä aikaa esimerkiksi oman oriini Fiktion Monarkin isä Aavan Murros, ja muitakin omien fiktiolaisteni vanhempia ja sisaruksia - törmäsinpä pariin omaan kasvattiinikin.
Miljan noustessa Liidan selkään pihalla, koko aamun kestänyt räntäsade oli vihdoin hellittänyt. Lähdimme kävelemään kohti Fiktion maastoesterataa, jossa tämä valmennus oli määrä pitää.
Milja laukkasi Liidalla ison ympyrän, ennen kuin ohjasi hevosen kohti kolme porrasta sisältävää estettä. "Hyvä, vähän pyydä vielä eteen että saat sen tuotua vähän lennokkaammin siihen ekalle portaalle", ohjeistin Miljaa. Liida laukkasi innoissaan korvat hörössä kohti portaita, ja nautti selvästikin maastoesteiden ylittämisestä. Tamma loikkasi portaille hyvässä tasapainossa, ja takaosassa riitti voimaa esteen virheettömään hyppäämiseen loppuun asti. "Ihan super, se meni tosi hyvin! Sit siirrytään vielä tänne rengasesteelle, tullaan tää vielä pari kertaa", kerroin. Rengaseste oli koottu autonrenkaista, ja se oli noin seitsemänkymmentä senttiä korkea. Este oli loivan ylämäen päällä, joten Miljan täytyi ensin ohjata Liida nousun alapuolelle. Liida selvästi tiesi mitä oli luvassa, ja hyppi innoissaan paikallaan ennen kuin Milja antoi sille luvan lähteä laukkaan. Liida saapui renkaille hyvässä tempossa ja hyppäsi esteen yli erinomaisella tyylillä. Valmennus oli hyvä lopettaa erittäin onnistuneeseen suoritukseen, ja joukkiomme lähti takaisin tallia kohti.
05.08.2017 kouluvalmennus +200 sanaa, kirjoittanut Siguri
Kun näin Liidan ja tämän ratsastajan saapuvan kentälle, en ollut uskoa kuullessani tamman iän. 27-vuotias rautias kulki eteenpäin todella motivoituneena ja suurilla askelilla, eikä väsymyksestä ollut puhettakaan. Alkuverryttelyiksi asettelemani puomit tamma hoiti energisenä nostellen jalkojaan, ja siirtymiset se suoritti tarkasti niin käynnistä laukkaan kuin peruutuksesta raviin.
Tänään teimme hyvin yksinkertaisia tehtäviä, joiden tarkoitus oli vain piristää vanhan hevosen mieltä. Lähdimme liikkeelle temponvaihteluilla, joita ratsukko suoritti omaan tahtiin loivilla kiemuraurilla. Vauhdikkaat askeleet sujuivat Liidalta erinomaisesti, mutta hidastus tuntui olevan melko tahmeaa - tamma kun olisi halunnut vaan mennä eteenpäin. Pyysin ratsastajaa kuitenkin hengittämään syvään ja istumaan satulaan, jolloin myös Liida rauhoittui.
Vaihteluiden jälkeen pyysin ratsukkoa siirtymään kahdeksikolle, jolla teimme käynti-ravi-siirtymisiä sekä myös hieman laukkatyöskentelyä. Siirtymiset Liida suoritti erittäin onnistuneesti, eikä laukassakaan ollut vikaa. Kokeilimme kuitenkin myös hieman laiskempaa laukkaa, jossa jalat juuri ja juuri nousevat maasta, mutta se tuntui olevan ratsukolle jopa hieman vaikeampaa. Siitä en kuitenkaan ollut kovinkaan huolissani, parempi näin päin!
Lopputunnista harjoittelimme vielä hieman taivutuksia uraa myöten, jotka nekin sujuivat kuin vanhalta tekijältä. En voinut kuin arvostaa Liidaa sen motivaatiosta ja osaamisesta, jota sille oli vuosien aikana kertynyt. Annoin ratsukon suorittaa loppuverryttelyt omaan tahtiin ja tyydyin vain ihailemaan ratsukon menoa. Lopuksi kiitin ja kehuin ratsastajaa mukavasta valmennuksesta ja lähdin heidän kanssaan kävelemään takaisin tallille.
Kun näin Liidan ja tämän ratsastajan saapuvan kentälle, en ollut uskoa kuullessani tamman iän. 27-vuotias rautias kulki eteenpäin todella motivoituneena ja suurilla askelilla, eikä väsymyksestä ollut puhettakaan. Alkuverryttelyiksi asettelemani puomit tamma hoiti energisenä nostellen jalkojaan, ja siirtymiset se suoritti tarkasti niin käynnistä laukkaan kuin peruutuksesta raviin.
Tänään teimme hyvin yksinkertaisia tehtäviä, joiden tarkoitus oli vain piristää vanhan hevosen mieltä. Lähdimme liikkeelle temponvaihteluilla, joita ratsukko suoritti omaan tahtiin loivilla kiemuraurilla. Vauhdikkaat askeleet sujuivat Liidalta erinomaisesti, mutta hidastus tuntui olevan melko tahmeaa - tamma kun olisi halunnut vaan mennä eteenpäin. Pyysin ratsastajaa kuitenkin hengittämään syvään ja istumaan satulaan, jolloin myös Liida rauhoittui.
Vaihteluiden jälkeen pyysin ratsukkoa siirtymään kahdeksikolle, jolla teimme käynti-ravi-siirtymisiä sekä myös hieman laukkatyöskentelyä. Siirtymiset Liida suoritti erittäin onnistuneesti, eikä laukassakaan ollut vikaa. Kokeilimme kuitenkin myös hieman laiskempaa laukkaa, jossa jalat juuri ja juuri nousevat maasta, mutta se tuntui olevan ratsukolle jopa hieman vaikeampaa. Siitä en kuitenkaan ollut kovinkaan huolissani, parempi näin päin!
Lopputunnista harjoittelimme vielä hieman taivutuksia uraa myöten, jotka nekin sujuivat kuin vanhalta tekijältä. En voinut kuin arvostaa Liidaa sen motivaatiosta ja osaamisesta, jota sille oli vuosien aikana kertynyt. Annoin ratsukon suorittaa loppuverryttelyt omaan tahtiin ja tyydyin vain ihailemaan ratsukon menoa. Lopuksi kiitin ja kehuin ratsastajaa mukavasta valmennuksesta ja lähdin heidän kanssaan kävelemään takaisin tallille.
15.07.2017 päiväkirjamerkintä +350 sanaa, kirjoittanut Laura
Kauniin rautias suomenhevostamma otti muutaman steppiaskeleen omistajansa Miljan vierellä, kun nainen hymyili kameralle - Liidaa itseään ei poseeraaminen olisi vähempää voinut kiinnostaa, se kun olisi tahtonut vain liikkua. Varusteet päällä seisoskelu ei selkeästikkään kuulunut mummon lempipuuhiin ja se vaikutti siltä, että se mielummin olisi jo lähtenyt uralle ja esteitä päin. "Enköhän mä saanut muutaman hyvän. Kerrohan tämän supermummon suvusta vielä hieman, ennenkuin otetaan ratsastuskuvia", paikallisen sanomalehden toimittaja kaivoi esille puhelimensa, josta painoi päälle äänityksen. Oli heinäkuu, ja Fiktion 26-vuotias tamma Carmiénin Kristallitiara sai kunnian päästä paikallislehden kesäliitteen kanteen. Sen lisäksi suomenhevosesta kirjoitettaisiin juttu keskiaukeamalle, jonka kyljessä mainittaisiin myös muutama sana Fiktion kasvatustyöstä - pääosin juttu kuitenkin koskisi tätä jo iäkästä neitiä, jonka vanha ja hyvin mielenkiintoinen suku sai varmasti usean hevosharrastajan hämilleen.
"Liida siskoineen löytyi tosiaan tuontikeskuksesta, ja ostaessamme tammaa ei sen äidistä kovin paljoa tiedetty. Eikä tiedetä vieläkään, vaikka nimi ja tämän suku onkin selvillä. Mutta esimerkiksi emän puolelta löytyy 1991 syntynyt ori Sepitys, joka on näin virtuaalipuolella tänä päivänä aikamoinen löydös suvussa. Siis syntymävuotensakkin perusteella, yleensä tuolloin syntyneet hevoset ovat kaikonneet pikseliavaruuteen aikapäiviä sitten sivujensa kanssa. Isän puolelta löytyy myös näitä hieman hauskempia tapauksia, ennen vuosisadan vaihtumista syntyneitä suomenhevosia joilla on englanninkieliset nimet. Ehkä hienointa on huomata kehitys niin itse hevosissa kuin kasvattajissakin, ja koko virtuaalimaailmassa. Miten ollaan päästy tähän nykypäivään, ja miten meiltä löytyy vielä näitä upeita hevosia, jotka kantavat tuota vanhaa verta mukanaan", omistajatar luetteli hymy huulillaan viipyillen, ja toimittaja nyökytteli myötäillen naisen sanoja. "Eikä näitä sukuja saisi missään nimessä myöskään lytätä ja unohtaa uusien tullessa tilalle. Mun mielestä pitäisi ihan kunnialla luoda varsoja, jotka jatkavat näitä vanhoja sukuja, ja omistajia, jotka jaksavat pitää niitä kymmeniä vuosia vanhoja sivuja siellä netissä. Että nähdään mihin ollaan tultu ja mitä voidaan nostalgisesti, ylpeydellä muistella", toimittaja lisäsi, ja kysyi sitten itse Liidasta.
"Liida itse on tosi mukava ja menevä tapaus. Tamma osaa kyllä olla ennakkoluuloinen niin ihmisten kuin hevostenkin suhteen, mutta mukautuu aika nopeasti. Se on oikeasti kunnon supermummo kyllä, ja hyvässä kunnossakin ikäänsä nähden - jaksaa kuule hypätäkin ja tykkääkin siitä!" Milja kehaisi ja toimittaja sekä nainen molemmat naurahtivat. Hevonen naisen vieressä heitti päätään kärsimättömästi ja päätyi sitten tönimään Miljan käsivartta turvallaan. Oli aika mennä eikä meinata. "No, näytähän meille tuon supermummon taitoja vielä!"
Kauniin rautias suomenhevostamma otti muutaman steppiaskeleen omistajansa Miljan vierellä, kun nainen hymyili kameralle - Liidaa itseään ei poseeraaminen olisi vähempää voinut kiinnostaa, se kun olisi tahtonut vain liikkua. Varusteet päällä seisoskelu ei selkeästikkään kuulunut mummon lempipuuhiin ja se vaikutti siltä, että se mielummin olisi jo lähtenyt uralle ja esteitä päin. "Enköhän mä saanut muutaman hyvän. Kerrohan tämän supermummon suvusta vielä hieman, ennenkuin otetaan ratsastuskuvia", paikallisen sanomalehden toimittaja kaivoi esille puhelimensa, josta painoi päälle äänityksen. Oli heinäkuu, ja Fiktion 26-vuotias tamma Carmiénin Kristallitiara sai kunnian päästä paikallislehden kesäliitteen kanteen. Sen lisäksi suomenhevosesta kirjoitettaisiin juttu keskiaukeamalle, jonka kyljessä mainittaisiin myös muutama sana Fiktion kasvatustyöstä - pääosin juttu kuitenkin koskisi tätä jo iäkästä neitiä, jonka vanha ja hyvin mielenkiintoinen suku sai varmasti usean hevosharrastajan hämilleen.
"Liida siskoineen löytyi tosiaan tuontikeskuksesta, ja ostaessamme tammaa ei sen äidistä kovin paljoa tiedetty. Eikä tiedetä vieläkään, vaikka nimi ja tämän suku onkin selvillä. Mutta esimerkiksi emän puolelta löytyy 1991 syntynyt ori Sepitys, joka on näin virtuaalipuolella tänä päivänä aikamoinen löydös suvussa. Siis syntymävuotensakkin perusteella, yleensä tuolloin syntyneet hevoset ovat kaikonneet pikseliavaruuteen aikapäiviä sitten sivujensa kanssa. Isän puolelta löytyy myös näitä hieman hauskempia tapauksia, ennen vuosisadan vaihtumista syntyneitä suomenhevosia joilla on englanninkieliset nimet. Ehkä hienointa on huomata kehitys niin itse hevosissa kuin kasvattajissakin, ja koko virtuaalimaailmassa. Miten ollaan päästy tähän nykypäivään, ja miten meiltä löytyy vielä näitä upeita hevosia, jotka kantavat tuota vanhaa verta mukanaan", omistajatar luetteli hymy huulillaan viipyillen, ja toimittaja nyökytteli myötäillen naisen sanoja. "Eikä näitä sukuja saisi missään nimessä myöskään lytätä ja unohtaa uusien tullessa tilalle. Mun mielestä pitäisi ihan kunnialla luoda varsoja, jotka jatkavat näitä vanhoja sukuja, ja omistajia, jotka jaksavat pitää niitä kymmeniä vuosia vanhoja sivuja siellä netissä. Että nähdään mihin ollaan tultu ja mitä voidaan nostalgisesti, ylpeydellä muistella", toimittaja lisäsi, ja kysyi sitten itse Liidasta.
"Liida itse on tosi mukava ja menevä tapaus. Tamma osaa kyllä olla ennakkoluuloinen niin ihmisten kuin hevostenkin suhteen, mutta mukautuu aika nopeasti. Se on oikeasti kunnon supermummo kyllä, ja hyvässä kunnossakin ikäänsä nähden - jaksaa kuule hypätäkin ja tykkääkin siitä!" Milja kehaisi ja toimittaja sekä nainen molemmat naurahtivat. Hevonen naisen vieressä heitti päätään kärsimättömästi ja päätyi sitten tönimään Miljan käsivartta turvallaan. Oli aika mennä eikä meinata. "No, näytähän meille tuon supermummon taitoja vielä!"
