KTK-III
Halluharjan Helssakutsumanimeltään "Helssa"
Suomenhevostamma punarautias, 155cm rekisterinumero: VH23-018-0039 / PKK4906 syntynyt 26.12.2022 Suomessa 7-vuotias (3-vuotias 10.01.2023) työ- ja koulupainotus, koulutustaso Helppo B kasvattanut Halluharjantila omistaa Sylvi Keloranta (VRL-13703) / Nuppulanharju |
Helssan kuvat © tallin omaisuutta
Huomaathan, että Halluharjan Helssa on virtuaalihevonen!
Huomaathan, että Halluharjan Helssa on virtuaalihevonen!
Palkintokaappi
Helssa on oikein perinteinen, vanhaa työhevossukua edustava suokkari kaikessa komeudessaan. Näky on kieltämättä kuin suoraan 1910-luvulta, kun merkitön punainen suomenhevonen pitkine hulmuharjoineen ja vahvoine kavioineen ravaa kirkkoreen edessä aisakellon helistessä selustimessa.
Helssa on monitoimihevonen vailla vertaa. Vetävä askel, vahva runko ja järkkymätön luonne tekevät tammasta luotettavan toverin niin metsätöihin, kärryajeluun, ratsastukseen kuin sieniretkillekin. Helssa on luonteeltaan hyvin mutkaton ja suhtautuu uusiin asioihin rauhallisen järkevästi. Hoitaessa se on hyvin kiltti ja yleensä lastenkin käsiteltävissä. Ainoastaan taluttaessa kannattaa narun päässä olla jämäkkä aikuinen, sillä Helssa on hyvin tietoinen voimistaan ja osaa kyllä hitaasti jyräten suunnistaa ensimmäiselle ruohotupsulle tai heinäkärrylle, jos taluttaja vaikuttaa heiveröiseltä tai epävarmalta. Aikuisten kanssa Helssa ei yritä tällaisia temppuja, vaan on hyvin kuuliainen ja mukava hevonen käsitellä. Hoitotoimenpiteet, kengitys ja lastaus sujuvat Helssan kanssa ilman ongelmia.
Ratsuna Helssa on yritteliäs ja nopeaoppinen. Ensituntumalta joku voisi kuvailla tammaa tahmeaksi, mutta todellisuudessa se on vain erittäin herkkä. Jos ratsastaja unohtuu lainkaan puristamaan tai muuten istuu satulassa liikettä vastaan, hyytyy Helssan normaalisti niin ripeä askellus hyvin äkkiä hitaaksi hiipimiseksi. Maastossa Helssa on parhaimmillaan, erityisesti kärkihevosena. Korvat tiukasti hörössä se astelee eteenpäin, haluaa tutkia uusia polkuja ja ennemmin astelee jännittäviä asioita kohti, kuin niistä poispäin. Helssa ei pelkää autoja tai muuta liikennettä, eikä sen kanssa ole koskaan tarvinnut jännittää mitään muutakaan, mitä maastossa saattaa tulla vastaan. Sujuvasti ohitellaan niin räksyttävät koirat, tukkirekat kuin tuulessa tempoilevat pressutkin. Olemmepa joskus pysähtyneet peltoaukealle katselemaan, kuinka kuumailmapallo matkustajineen leijui melko matalalla ohitsemme - Helssa vain pää kenossa tähyili kummallista laitetta, kuin olisi halunnut käydä tutkimassa sitä lähemminkin.
Työ- ja ajohevosena Helssa on yksi tallimme parhaista, ehdottomasti. Se on herkkä ja pehmeä ajaa, eikä sen kanssa tarvitse pelätä ryöstämistä tai mitään muutakaan. Metsässä Helssa osaa odottaa rauhallisesti ohjasperät maassa, kun ajuri nostelee puita kyytiin. Talvisin kunnon rekiajelut ovat Helssan kanssa säännöllistä huvia, pari kertaa olemme sen kanssa käyneet jopa Kirnuniemen joulukirkossa aattoiltana. Kaunis Helssa on saanut ihmisiltä paljon kehuja, onpa muutama leipäpalakin tainnut sujahtaa tamman suupielestä vanhojen hevosmiesten köpöteltyä perinteikästä rekikyytiä ihastelemaan.
Helssa on monitoimihevonen vailla vertaa. Vetävä askel, vahva runko ja järkkymätön luonne tekevät tammasta luotettavan toverin niin metsätöihin, kärryajeluun, ratsastukseen kuin sieniretkillekin. Helssa on luonteeltaan hyvin mutkaton ja suhtautuu uusiin asioihin rauhallisen järkevästi. Hoitaessa se on hyvin kiltti ja yleensä lastenkin käsiteltävissä. Ainoastaan taluttaessa kannattaa narun päässä olla jämäkkä aikuinen, sillä Helssa on hyvin tietoinen voimistaan ja osaa kyllä hitaasti jyräten suunnistaa ensimmäiselle ruohotupsulle tai heinäkärrylle, jos taluttaja vaikuttaa heiveröiseltä tai epävarmalta. Aikuisten kanssa Helssa ei yritä tällaisia temppuja, vaan on hyvin kuuliainen ja mukava hevonen käsitellä. Hoitotoimenpiteet, kengitys ja lastaus sujuvat Helssan kanssa ilman ongelmia.
Ratsuna Helssa on yritteliäs ja nopeaoppinen. Ensituntumalta joku voisi kuvailla tammaa tahmeaksi, mutta todellisuudessa se on vain erittäin herkkä. Jos ratsastaja unohtuu lainkaan puristamaan tai muuten istuu satulassa liikettä vastaan, hyytyy Helssan normaalisti niin ripeä askellus hyvin äkkiä hitaaksi hiipimiseksi. Maastossa Helssa on parhaimmillaan, erityisesti kärkihevosena. Korvat tiukasti hörössä se astelee eteenpäin, haluaa tutkia uusia polkuja ja ennemmin astelee jännittäviä asioita kohti, kuin niistä poispäin. Helssa ei pelkää autoja tai muuta liikennettä, eikä sen kanssa ole koskaan tarvinnut jännittää mitään muutakaan, mitä maastossa saattaa tulla vastaan. Sujuvasti ohitellaan niin räksyttävät koirat, tukkirekat kuin tuulessa tempoilevat pressutkin. Olemmepa joskus pysähtyneet peltoaukealle katselemaan, kuinka kuumailmapallo matkustajineen leijui melko matalalla ohitsemme - Helssa vain pää kenossa tähyili kummallista laitetta, kuin olisi halunnut käydä tutkimassa sitä lähemminkin.
Työ- ja ajohevosena Helssa on yksi tallimme parhaista, ehdottomasti. Se on herkkä ja pehmeä ajaa, eikä sen kanssa tarvitse pelätä ryöstämistä tai mitään muutakaan. Metsässä Helssa osaa odottaa rauhallisesti ohjasperät maassa, kun ajuri nostelee puita kyytiin. Talvisin kunnon rekiajelut ovat Helssan kanssa säännöllistä huvia, pari kertaa olemme sen kanssa käyneet jopa Kirnuniemen joulukirkossa aattoiltana. Kaunis Helssa on saanut ihmisiltä paljon kehuja, onpa muutama leipäpalakin tainnut sujahtaa tamman suupielestä vanhojen hevosmiesten köpöteltyä perinteikästä rekikyytiä ihastelemaan.
Sukutaulu
|
|
Jälkeläiset
Työkilpailut
03.02.2023 - Käyttöajo - 03/33
10.02.2023 - Käyttöajo - 04/33 20.02.2023 - Käyttöajo - 05/33 22.02.2023 - Käyttöajo - 03/33 24.02.2023 - Käyttöajo - 01/33 |
02.02.2023 - Metsäajo - 03/33
04.02.2023 - Metsäajo - 01/33 23.02.2023 - Metsäajo - 02/33 28.02.2023 - Metsäajo - 05/33 |
Näyttelyt
04.02.2023 - Metsätalli - Hevostammat - HY - tuom. aksu
06.09.2023 - Nuppulanharjun Tila - Muu kuva: Syksyn tuntua - LKV KP, EM: Tekniikka - tuom. Miuku
”Kaksikon hyvänmielen touhuun ja positiiviseen tunnelmaan pääsee piirroksen katselijakin mukaan. Taustan syvyys syvyysvaikutelma on hyvin toteutettu.”
09.09.2023 - Stable Misang - Muu kuva: Taustattomat ja luonnosmaiset - KP - tuom. Marjahilla
10.9.2023 - M & M Barocco - Rakenneluokka: Kylmäveriset - EO-sert - tuom. jodochus
10.11.2023 - Metsätalli - Muu kuva: Syksyinen kuva - KP - tuom. Marjahilla
16.12.2023 - Nuppulanharjun Tila - Muu kuva: Pääkuva - KP, EM: Tekniikka - tuom. Valo
”Upea ja yksityiskohtainen akvarelliteos ihanan pastellimaisilla väreillä”
06.09.2023 - Nuppulanharjun Tila - Muu kuva: Syksyn tuntua - LKV KP, EM: Tekniikka - tuom. Miuku
”Kaksikon hyvänmielen touhuun ja positiiviseen tunnelmaan pääsee piirroksen katselijakin mukaan. Taustan syvyys syvyysvaikutelma on hyvin toteutettu.”
09.09.2023 - Stable Misang - Muu kuva: Taustattomat ja luonnosmaiset - KP - tuom. Marjahilla
10.9.2023 - M & M Barocco - Rakenneluokka: Kylmäveriset - EO-sert - tuom. jodochus
10.11.2023 - Metsätalli - Muu kuva: Syksyinen kuva - KP - tuom. Marjahilla
16.12.2023 - Nuppulanharjun Tila - Muu kuva: Pääkuva - KP, EM: Tekniikka - tuom. Valo
”Upea ja yksityiskohtainen akvarelliteos ihanan pastellimaisilla väreillä”
Päiväkirja
28.01.2023 Kouluvalmennus +300 sanaa, kirjoittanut Sojala
Maneesiin saavuttuani siellä ravaili jo hieman kiireisen oloinen suomenhevostamma. “Tänään harjoitellaan siirtymisiä, se taitaa olla vähän ripeämpi tapaus? Me halutaan ehdottomasti ratsastaa se hitaammaksi, jalka irti sillä ei saa jäädä puristamaan liikaa.” Henkilökohtaisesti olen ollut aina sitä mieltä että hevonen on helpompi ratsastaa hitaammaksi ja tasapainoisemmaksi. Tämä tamma ei poikennut juuri muistakaan herkemmistä lajinsa edustajista. “Istu alas, nilkka rentona ja jalka mahdollisimman pitkänä alas. Älä jää puristamaan reidellä tai se hyytyy kun Tesla pakkasella. Ajattele liikettä vastaan, mutta älä jää vetämään ohjista vaan tee kevyitä, pieniä puolipidätteitä vaikka 100.”
Helssa ravasi reippaasti eteenpäin, ratsastajan vatsalihakset joutuivat toden totta töihin jotta tamma hidastaisi vauhtiaan harkituksi. Muutaman kymmenen voltin ja ympyrän jälkeen Helssa alkoi selvästi rentoutua ja laski päätään hieman alaspäin. Ehkä se oli todennut että turha katsoa ratsastajaa yläkautta silmiin, ei se sieltä olisi mihinkään häviämässä. Helssan siirtymiset olivat alusta saakka huomattavasti parempia kuin tallikaverinsa Helmisumun, tamma vaikutti oikeastaan melkein päinvastaiselta kuin aiemmin valmennuksessa ollut tamma. Helssan kanssa pidimme alkuun siirtymiset käynnin ja ravin välillä, en halunnut että tamma kerää turhaa kipinää laukka siirtymisistä. Vaikka halusimme nopeita reaktioita, tarkoitus ei ollut kuitenkaan että Helssa yrittäisi juosta jatkuvasti ratsastajansa alta.
Lopulta tamma ymmärsi että tasainen tahti ja muoto auttoivat sitä ylläpitämään tasaisempaa ravia, eivätkä siirtymiset tuntuneet tuottavan tämän jälkeen juuri minkäänlaisia ongelmia. Helssalla oli selkeästi enemmän voimaa säilyttää muoto sekä kantaa itsensä paremmin. “Nyt tulee hyviä siirtymisiä, ota vielä yksi ja lopetetaan. Se on suoriutunut tosi hyvin tän päivän tehtävistä ja on jaksanut malttaa sekä kuunnella apuja. Säkään et jäänyt puristamaan sitä niin, että olisi tarvinnut huutaa ääni käheäksi. Voisitte jatkossa harjoitella enemmän siirtymisiä ja hitautta. Reationtäytyy tottakai tulla nopeasti, mutta kun se jättää kaiken tuon ylimääräisen säheltämisen pois, sillä on vielä kivempi ratsastaa. Kun se alkaa tuntua hyvältä näissä ravi-käynti siirtymisissä niin ottakaa mukaan laukka, kuitenkin helpoilla tehtävillä kuten esimerkiksi laukka-ravi siirtymisiä pidemmällä askelvälillä.”
Maneesiin saavuttuani siellä ravaili jo hieman kiireisen oloinen suomenhevostamma. “Tänään harjoitellaan siirtymisiä, se taitaa olla vähän ripeämpi tapaus? Me halutaan ehdottomasti ratsastaa se hitaammaksi, jalka irti sillä ei saa jäädä puristamaan liikaa.” Henkilökohtaisesti olen ollut aina sitä mieltä että hevonen on helpompi ratsastaa hitaammaksi ja tasapainoisemmaksi. Tämä tamma ei poikennut juuri muistakaan herkemmistä lajinsa edustajista. “Istu alas, nilkka rentona ja jalka mahdollisimman pitkänä alas. Älä jää puristamaan reidellä tai se hyytyy kun Tesla pakkasella. Ajattele liikettä vastaan, mutta älä jää vetämään ohjista vaan tee kevyitä, pieniä puolipidätteitä vaikka 100.”
Helssa ravasi reippaasti eteenpäin, ratsastajan vatsalihakset joutuivat toden totta töihin jotta tamma hidastaisi vauhtiaan harkituksi. Muutaman kymmenen voltin ja ympyrän jälkeen Helssa alkoi selvästi rentoutua ja laski päätään hieman alaspäin. Ehkä se oli todennut että turha katsoa ratsastajaa yläkautta silmiin, ei se sieltä olisi mihinkään häviämässä. Helssan siirtymiset olivat alusta saakka huomattavasti parempia kuin tallikaverinsa Helmisumun, tamma vaikutti oikeastaan melkein päinvastaiselta kuin aiemmin valmennuksessa ollut tamma. Helssan kanssa pidimme alkuun siirtymiset käynnin ja ravin välillä, en halunnut että tamma kerää turhaa kipinää laukka siirtymisistä. Vaikka halusimme nopeita reaktioita, tarkoitus ei ollut kuitenkaan että Helssa yrittäisi juosta jatkuvasti ratsastajansa alta.
Lopulta tamma ymmärsi että tasainen tahti ja muoto auttoivat sitä ylläpitämään tasaisempaa ravia, eivätkä siirtymiset tuntuneet tuottavan tämän jälkeen juuri minkäänlaisia ongelmia. Helssalla oli selkeästi enemmän voimaa säilyttää muoto sekä kantaa itsensä paremmin. “Nyt tulee hyviä siirtymisiä, ota vielä yksi ja lopetetaan. Se on suoriutunut tosi hyvin tän päivän tehtävistä ja on jaksanut malttaa sekä kuunnella apuja. Säkään et jäänyt puristamaan sitä niin, että olisi tarvinnut huutaa ääni käheäksi. Voisitte jatkossa harjoitella enemmän siirtymisiä ja hitautta. Reationtäytyy tottakai tulla nopeasti, mutta kun se jättää kaiken tuon ylimääräisen säheltämisen pois, sillä on vielä kivempi ratsastaa. Kun se alkaa tuntua hyvältä näissä ravi-käynti siirtymisissä niin ottakaa mukaan laukka, kuitenkin helpoilla tehtävillä kuten esimerkiksi laukka-ravi siirtymisiä pidemmällä askelvälillä.”