|
Talli ja tilatNuppulanharjun isommassa tallirakennuksessa on 22 karsinaa. Pienempi, ison tallin jälkeen valmistunut pikkutalli pitää sisällään 10 karsinaa. Pikkutalliin on suora pääsy vanhan tallin puolelta, ja siivet muodostavat "välikäytävän" kanssa yhdessä U-kirjaimen. Jokaisessa karsinassa on ikkuna ja kalterit. Ovissa olevat kalteriluukut pidetään aina mahdollisuuksien mukaan auki, jotta hevoset voivat kurkistella käytävälle. Tallit yhdistävän lyhyen käytävän toisella seunustalla on ovet rehu- sekä varustehuoneisiin. Välikössä säilytetään myös kottikärryjä, talikoita ja muita siivousvälineitä. Märät varusteet on mahdollista kuivata pikkutallissa olevan pesuboksin vieressä olevassa huoneessa. Talvisin itse tallissa ei juurikaan käytetä lämmitystä, sillä tallin asukkaat lämmittävät sen noin +5 asteiseksi. Satula- ja kuivaushuoneessa sen sijaan on lämmitys, joka pitää huoneet ympäri vuoden lämpiminä.
Pikkutallin toisessa päädyssä on pieni ovi käytännölliseen lantalaan - ovi on muutaman metrin lantalan pohjaa ylempänä, joten kottikärryt voi vain kipata ovesta tyhjäksi. Lantala tyhjennetään muutaman kerran vuodessa. Puruvarasto sijaitsee lantalan vieressä, mutta sinne on pääsy vain ulkokautta. Heiniä säilytetään kahdessa paikassa - vanhaan talliin yhdistyvässä heinäladossa ja tilan loppuessa kesken toisinaan myös vanhassa aitassa. Useimmiten valtaosa hevosistamme syö talven ajan kuivaheinää pikkupaaleista, mutta jos kesä on ollut heinientekoa ajatellen huono ja sitä ei kerta kaikkiaan riitä, turvaudumme myös säilöheinään. Hevosemme tarhailevat isoissa, miltei laitumen kokoisissa tarhoissa. Tarhat ovat parin hehtaarin kokoisia, ja ne ovat maastoltaan vaihtelevia. Jokaisessa aitauksessa on 4-7 keskenään toimeen tulevaa hevosta. Kesäisin kaikki tallin hevoset jaetaan kahdelle monen hehtaarin suuruiselle laitumelle, joilta löytyy niin sääsuojaa puiden muodossa, kuin kumpuilevia, laidunnukseen luotuja peltoja ja niittyjä.
Talviaitaukset sijaitsevat tallipihan toisella puolella, ja myös niissä hevosilla on käytössään monenlaista maastoa. Kaikissa aitauksissamme on myös suojakatokset, joihin hevoset voivat mennä sään yllättäessä suojaan tuulelta ja tuiskulta. Vesisaaveihimme on asennettu lämmitykset, jotta hevosilla on myös talvella vettä tarjolla aitauksissa ja vatsaongelmilta vältyttäisiin. Katosten ansiosta hevosten ulkoilua kellon ympäri voidaan jatkaa pidemmällekin syksyyn. Yleensä hevosemme ovat yötäpäivää ulkona noin toukokuulta lokakuulle. Olemme tallikausinakin koettaneet minimoida hevosten tallissa oleskelun - talvellakin ne otetaan sisään vasta kahdeksan aikoihin ja aamukuudelta hevoset ovat jo ulkona. Joitakin vuosia sitten Nuppulanharjuun rakentui myös suurehko, noin kymmenen hevosen pihatto. Pihatto on niin sanottu kylmäpihatto, eli siellä ei ole varsinaista lämmitystä. Pihatossa on kuitenkin tuulikaappi ja hyvät eristeet, joten lämpötila pysyttelee nollan tuntumassa kovemmillakin pakkasilla. Aitaus pihaton yhteydessä on suuri, ja hevosilla on halutessaan pääsy myös läheiseen metsikköön. Metsässä risteilee satunnaisesti vanhoja kärryteitä, joita hevoset käyttävätkin ahkerasti. Pihattoon majoittuvat pääasiassa siitostammat, varsat sekä kevyemmällä käytöllä olevat hevoset. Kun lasketaan yhteen tallin ja pihaton kapasiteetit, tallimme tiloihin mahtuu siis yhteensä noin 40 hevosta. Nuppulanharjussa on hyvät ratsastusmahdollisuudet ympäri vuoden. Kenttämme on hyvin valaistu, mikä mahdollistaa hevosten liikuttamisen ulkona myös pimeämmällä. Kenttä on hiekkapohjainen ja salaojitettu, joten sateidenkaan aikaan se ei muutu liejuiseksi vaan pysyy ratsastuskunnossa.
Tilavaan ja valoisaan maneesiimme on asennettu lämmitysjärjestelmät, joiden ansiosta hallissa on pakkasillakin noin +10 astetta lämmintä. Maneesin katsomon vieressä on portaat, joita ylös kiipeämällä pääsee viihtyisään taukotupaan. Huoneesta on ikkunat maneesiin, joten esimerkiksi talvella kisojen aikaan katsojilla on mahdollisuus mennä seuraamaan luokkia ylhäältä käsin lämpimään. Kilpailujen aikaan huoneessa pyörii myös pienimuotoinen buffetti. Pari vuotta sitten valmistuneella maastoesteradallamme on 18 laadukasta estettä, jotka ovat 50-100 senttimetrin korkuisia. Radallamme on niin kiinteitä, maastoon kiinni rakennettuja esteitä kuten vesi, erilaiset haudat sekä portaat, kuin paikasta toiseen liikuteltavissa olevia estetehtäviä kuten tukit. Toisinaan radalla järjestetään kilpailuja, mutta pääasiassa se toimii omien kenttähevostemme harjoittelupaikkana. Tilaa ympäröivät maastot sopivat hyvin ratsastukseen. Suurin osa reiteistä ei kulje autoteiden lähettyvillä, mikä lisää ratsukoiden turvallisuutta. Vastaantulijat maastopoluillamme koostuvat lähinnä koiranulkoiluttajista, jalan liikkuvista ihmisistä ja syksyisin marjanpoimijoista. |
Henkilöt
Sigrid "Sippe" Keloranta on se tyyppi, jonka näet viipottavan tallilla paikasta toiseen vaalea poninhäntä heiluen, nauravan pirteän räväkästi jutulle josta kukaan muu ei tajunnut mitään, repivän hiuksiaan huolestuttavasti kallellaan olevien paperipinojen ääressä, pusuttelevan hevosiaan turvalle ja tuuppaavan koulua kentällä. Toisinsanoen 38 -vuotias temperamenttinen nainen on Nuppulanharjun omistaja. Sippe on luonteeltaan helposti lähestyttävä ja nauravainen, ja nainen on noin 165 senttimetriä pitkä. Sippe on lähtöisin hevosperheestä, ja satulaan hänet istutettiin jo vuoden ikäisenä. Ensimmäisen oman poninsa, shetlanninponi Kallen, nainen sai täytettyään kahdeksan vuotta. Toisen oman hevosen, suomenhevostamma Punavälkkeen emän Sippe sai teinityttönä. Vielä nykyäänkin tallissa asustavan Välkkeen emällä hän ratsasti paljon maastossa ja toisinaan kilpaili esteillä pikkuluokkia.
Tuukka Keloranta on Sipen 39 -vuotias aviomies. Hän auttaa paljon tallilla - milloin siivoilee karsinoita, milloin korjaa rikkoutuneen vesihanan, milloin mitäkin. Tuukka on luonteeltaan vaimoaan rauhallisempi ja järkevämpi, mutta kuitenkin samalla sopivasti vitsikäs ja spontaani. Tallilla auttelun lisäksi mies handlaa autojen ja muiden koneiden rassaamisen, ja viettääkin paljon aikaa myös niiden parissa.
Sonja ja Sylvi Keloranta ovat omistajapariskunnan tyttäret. Sisaruksista vanhin Sonja, 15, auttelee usein tallissa ja ratsastaa hevosia muiden apuna. Pienestä asti ratsastanut Sonja on kiinnostunut erityisesti kouluratsastuksesta, ja hän liikuttaakin ahkerasti hevosiamme tallitöiden ohella. Kuusivuotias Sylvi on rakastaa poneja ja hevosia, vaikka ratsastaakin isosiskoaan harvemmin. Sylvin löytää useimmiten touhuilemasta Miro-shettiksensä luota.
24-vuotias Emmi Kovala on isäntäperheen lisäksi tuttu näky tallimme ympäristössä. Luotettava ja nykyään melkein kuin perheenjäseneksi luettava Emmi on ollut meillä töissä jo lähemmäs kuusi vuotta. Aktiivisen tallitöissä auttelun lisäksi naisen työnkuvaan kuuluu hevosten ratsastaminen. Emmi on nuorempana kilpaillut aktiivisesti esteratsastuksessa, mutta oman hevosen lopettamisen myötä kilpaileminen jäi. Toisinaan nainen kilpailee tallimme hevosilla, mutta ei ainakaan vielä ole ilmoittanut haluavansa hankkia itselleen uutta omaa hevosta.
Karita Sinisaari on tallillamme hieman uudempi tuttavuus. 19-vuotias, punahiuksinen nuori nainen saapui tallillemme auttavaksi kädeksi kutakuinkin vuosi sitten. Aluksi vieraita ihmisiä kohtaan hieman ujon, mutta tuttujen seurassa varsin pirtsakan Karitan työnkuva on melkolailla samanlainen kuin Emminkin. Karita pitää erityisesti hieman hankalammista hevosista, ja starttaa hevosillamme toisinaan kilpailuissakin.
Tuija Vuori on tallimme luottovalmentaja koulupuolella. Pirteän ja kuplivan persoonan omaavalla naisella on vuosien hevoskokemus, ja hän on, työskenneltyään ensin master-ratsastuksenopettajana läheisellä koululla, opiskellut ammattivalmentajaksi. Vaativimmillaan Tuija on startannut Intermediate I -luokissa, hyvällä menestyksellä.
Salla Mäenpää valmentaa ratsukoitamme este- ja kenttäpuolella. Nainen on itse kilpaillut esteillä 130cm luokkia, kentässä hän on ratsastanut CIC1 -tasolla. Salla on valmentajana tiukka, mutta kuitenkin eri ratsastajat huomioon ottava ja mukava. Sallan valmennuksesta palaa usein uupunut ja hikinen, mutta hymyilevä ja paljon ahaa-elämyksiä saanut ratsastaja!
Tuukka Keloranta on Sipen 39 -vuotias aviomies. Hän auttaa paljon tallilla - milloin siivoilee karsinoita, milloin korjaa rikkoutuneen vesihanan, milloin mitäkin. Tuukka on luonteeltaan vaimoaan rauhallisempi ja järkevämpi, mutta kuitenkin samalla sopivasti vitsikäs ja spontaani. Tallilla auttelun lisäksi mies handlaa autojen ja muiden koneiden rassaamisen, ja viettääkin paljon aikaa myös niiden parissa.
Sonja ja Sylvi Keloranta ovat omistajapariskunnan tyttäret. Sisaruksista vanhin Sonja, 15, auttelee usein tallissa ja ratsastaa hevosia muiden apuna. Pienestä asti ratsastanut Sonja on kiinnostunut erityisesti kouluratsastuksesta, ja hän liikuttaakin ahkerasti hevosiamme tallitöiden ohella. Kuusivuotias Sylvi on rakastaa poneja ja hevosia, vaikka ratsastaakin isosiskoaan harvemmin. Sylvin löytää useimmiten touhuilemasta Miro-shettiksensä luota.
24-vuotias Emmi Kovala on isäntäperheen lisäksi tuttu näky tallimme ympäristössä. Luotettava ja nykyään melkein kuin perheenjäseneksi luettava Emmi on ollut meillä töissä jo lähemmäs kuusi vuotta. Aktiivisen tallitöissä auttelun lisäksi naisen työnkuvaan kuuluu hevosten ratsastaminen. Emmi on nuorempana kilpaillut aktiivisesti esteratsastuksessa, mutta oman hevosen lopettamisen myötä kilpaileminen jäi. Toisinaan nainen kilpailee tallimme hevosilla, mutta ei ainakaan vielä ole ilmoittanut haluavansa hankkia itselleen uutta omaa hevosta.
Karita Sinisaari on tallillamme hieman uudempi tuttavuus. 19-vuotias, punahiuksinen nuori nainen saapui tallillemme auttavaksi kädeksi kutakuinkin vuosi sitten. Aluksi vieraita ihmisiä kohtaan hieman ujon, mutta tuttujen seurassa varsin pirtsakan Karitan työnkuva on melkolailla samanlainen kuin Emminkin. Karita pitää erityisesti hieman hankalammista hevosista, ja starttaa hevosillamme toisinaan kilpailuissakin.
Tuija Vuori on tallimme luottovalmentaja koulupuolella. Pirteän ja kuplivan persoonan omaavalla naisella on vuosien hevoskokemus, ja hän on, työskenneltyään ensin master-ratsastuksenopettajana läheisellä koululla, opiskellut ammattivalmentajaksi. Vaativimmillaan Tuija on startannut Intermediate I -luokissa, hyvällä menestyksellä.
Salla Mäenpää valmentaa ratsukoitamme este- ja kenttäpuolella. Nainen on itse kilpaillut esteillä 130cm luokkia, kentässä hän on ratsastanut CIC1 -tasolla. Salla on valmentajana tiukka, mutta kuitenkin eri ratsastajat huomioon ottava ja mukava. Sallan valmennuksesta palaa usein uupunut ja hikinen, mutta hymyilevä ja paljon ahaa-elämyksiä saanut ratsastaja!
esittelysivun kuvat © AK, lasikuu.net/vapaasti, www.flickr.com/photos/smerikal/ (CC BY-SA 2.0), Wapaat ja tallin omaisuutta
